Kuopiossa paikkatiedosta on lupa innostua 

12.6.2019

Koulupiirit, moottorikelkkojen reitit, matkailijoiden kartat, palveluverkkojen suunnittelu – kaikki nämä ja paljon muuta rakentuu Kuopiossa paikkatietojen varassa. Paikkatietojen tehokas käyttö on koko kaupungin yhteispeliä. 

Ilmakuva Kuopiosta
Vicente Serra / Kuopion kaupunki
Paikkatietojen tehokas käyttö on koko kaupungin etu. Kuopiossa poikkihallinnollista kehitystyötä vauhdittaa paikkatietopalvelut, jonka vieraana Paikkatietoalusta-hanke vieraili toukokuussa.

Paikkatiedon päivittäisiä hyödyntäjiä on Kuopion kokoisessa, lähes 119 000 asukkaan kasvavassa kaupungissa useita satoja. Paikkatietoja julkaistaan ja niitä hyödynnetään muun muassa kaupungin verkkosivujen ja karttapalveluiden kautta.

Tiedon hyödyntäjiä palvelevat Kuopion kaupungin paikkatietopalvelut. Yksikön asiantuntijat tukevat kaupungin henkilöstöä ja eri yksikköjä hyödyntämään ja keräämään paikkatietoja.

— Paikkatietoa syntyy koko kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen ketjussa, liikunta- ja ulkoilupalveluissa, koulupiirisuunnittelussa ja niin edelleen. Voisin sanoa, että kaikissa kaupungin toiminnoissa paikkatietoa kerätään ja ylläpidetään jollakin tasolla, kertoo Kuopion kaupungin paikkatietoasiantuntija Marko Ahola.

Paikkatietopalveluiden tehtävä on tukea vastuualueita paikkatiedon tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön.

— Lähdemme opastamaan, miten paikkatietoa kerätään tai miten ohjelmistot toimivat. Heti alussa mietitään, miten tietoa julkaistaan.  Onko paikkatietoa esimerkiksi hyvä julkaista kuntalaisille nähtäväksi vai käytetäänkö paikkatietoa vain kaupungin omissa suunnitteluprosesseissa, Ahola taustoittaa.

Kuopion asukkaille paikkatietojen käyttö näkyy erityisesti kaava- ja rakennuttamissuunnittelussa. Käytännössä kaikissa hankkeissa suunnitelmia esitellään kartan avulla. Useissa hankkeissa luonnostellaan myös 3D-havainnekuvia. Ajantasaisen paikkatiedon rooli kaupungin asukkaiden osallistamisessa on tärkeää.

— Meillä tehdään paljon paikkatietopohjaisia kyselyjä kuntalaisille. Niiden tarkoituksena on esimerkiksi esitellä suunnitteluhankkeita ja kerätä asukkaiden kommentteja hankealueen kehittämiseen, Ahola kertoo. 

Kuntalaisilta saadaan myös sijainnillista palautetta palautepalveluun, jolloin kaupungin työntekijät pystyvät hyödyntämään palautteen sijaintia ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä palautteen pohjalta.

Paikkatiedoilla potkua palveluverkostotyöhön

Kaupungin kehittämistyössä paikkatietojen käyttöä on kokeiltu eri tavoin. Paikkatietoaineistoja hyödynnettiin tausta-aineistoina ja keskeisinä tietolähteinä esimerkiksi vuoden 2018 lopussa päättyneessä DigiPAVe-hankkeessa. Hankkeessa toteutettiin dynaamisen palveluverkkosuunnittelun digitaalinen työkalu ja dynaamista palveluverkkosuunnittelua toteuttava toimintamalli.

— Palveluverkostotyötä on tehty Kuopiossa, kuten yleisesti muissakin kaupungeissa vielä manuaalisella menetelmällä ja verkostoselvitysraporttien avulla. Saavutettavuutta ja reitinoptimointia hyödynnetty kertaluontoisesti osana verkostotarkastelua, strategisen maankäytön kaupunkisuunnittelija Jussi Niilahti kertoo. Vaikka hanke on päättynyt, työ jatkuu.

— Tarkoitus on saada eri tietolähteitä yhdistävän, reaaliaikaisen tilannekuvan näyttävän DigiPAVe-sovelluksen tuotantoversio kaupungin käyttöön ja osaksi johtamista. Sovelluksen avulla voidaan mitoittaa esimerkiksi oikean kokoinen päiväkoti oikeaan paikkaan ja se taas mahdollistaa merkittävät kustannussäästöt. Tässä palveluverkoston optimointityössä paikkatiedot ovat keskeinen tietolähde, Niilahti toteaa. 

Innostusta yli vastuualuerajojen

Yksi keskeisistä kehittämisen paikoista Kuopiossa, kuten muissakin kaupungeissa on sosiaali- ja terveyspalveluiden sektori. Siellä piilee valtava potentiaali. 
— Paikkatietopohjainen palveluverkoston suunnittelu tai vaikkapa yksittäisen työntekijän paikkatietopohjainen hoitoreittisuunnittelu voisi tehostaa henkilöstöresursseja. Paikkatiedon hyödyntämisen tehostaminen on myös turvallisuuskysymys. Kuntien osoitetietojen ajantasaisuus ja tiedonsiirto pelastusviranomaisten tietoon on elintärkeää hädän hetkellä, Marko Ahola muistuttaa.

Paikkatiedon keräämistapoja ja ylläpitoa kehitetään ja yhteistyötä viritellään yli vastuualuerajojen. Kuopion kaupungin slogan ”Lupa innostua” näkyy paikkatietopalveluissa konkreettisesti. Paikkatiedon tehokkaan käytön eteen tehty työ näkyy siinä, että uusia kyselijöitä ja kehitysajatuksia tulee kaupungin työntekijöiltä päivittäin. Esimerkiksi erilaisia teema-analyyseja kysellään nykyisin paljon.
— Kehitys luonnollisesti vaatii myös henkilöstöresursseja, joita voisi olla enemmänkin. Lisäresurssit mahdollistaisivat esimerkiksi avoimen paikkatiedon jakelun lisäämisen, Ahola summaa.

Tähänkin taipuu paikkatieto

Paikkatiedot taipuu muuhunkin kuin rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun lähtöaineistoiksi. 

1. Missä kunnossa ladut on? Näin kesäisin hiihtokelejä ei Kuopiossa pitele, mutta talven tullen hiihtäjälle oiva apuri on tämä. Sivustolla näkyy latukoneesta kerättävä paikkatieto, joka kertoo ladun kunnon. 

2. Mäntysuovan tuoksuiset matot houkuttaa, mutta mihin lähtisin pesulle? Paikkatiedon avulla voidaan kertoa missä Kuopiossa voi pestä mattoja.

3. Matkailun ja liikuntaharrastamisen tukena on monenlaisia sovelluksia, joihin käytetään kaupungin tuottamaa paikkatietoa. Kuopio on pinta-alallisesti laaja-alue, joten erilaisia reittejä ja kohteita riittää. Niihin voi tutustua vaikkapa Lipas-palvelun kautta.

Kuopio on mukana Paikkatietoalusta-hankkeessa testaamalla Paikkatietoalustan kehitys- ja koulutusympäristön Laatuvahti-palvelua. Kuopiossa järjestettiin keväällä Paikkatietoalustan kuntakiertueen tilaisuus, joka keräsi 40 paikkatiedon ammattilaista Savon alueelta.