Yhteentoimivuutta kohti yhdessä – nostoja järjestelmätoimittajien tapaamisesta

18.6.2019

Paikkatietoalusta-hanke järjesti 17.6. järjestelmätoimittajille suunnatun tilaisuuden, johon osallistui kaikkiaan 34 henkilöä. Paikkatietoalusta-hankkeen väen kanssa kokoontui 19 eri yrityksen edustajaa ja paikkatietoklusteri FLICin edustaja. Mukana oli myös Tampereen sekä Porin kuntien edustajat. 

Kaksi kättä yhdistämässä palapelin paloja

Tilaisuudessa esiteltiin hankkeen tämän hetkistä tilannetta ja tehtiin katsaus tulevaan. Hidasta prosessia ihmeteltiin, vaikka kaikki myöntävät, ettei yhteentoimivan paikkatiedon ekosysteemin rakennus ole helppoa. Onko tässä nyt oikein päästy mihinkään, kysyttiin tilaisuudessa ääneen.

— Kyseessä on prosessin muutos, jossa haetaan mm. uusi yhteisiä tietomalleja syntyvälle tiedolle ja tavoitellaan tiedon virtausta. Opettelemme uutta tapaa toimia ja haluan uskoa, että seuraavat vaiheet ovat jo nopeampia, arvelee Anna Mustajoki Tampereen kaupungilta. Mustajoki edusti tilaisuudessa Paikkatietoalustan Kuntafoorumin koordinointiryhmää.

— Fakta on kuitenkin, että esim. vanha data on siinä muodossa ja laadussa missä on, eikä siinä ole oikotietä onneen, vaan tiedot on jotenkin muokattava uuteen tavoitetilaan, jos ne eivät siinä jo ole. Kyse on siitä, miten se tehdään mahdollisimman automaattisesti ja niin, että laatu on riittävä, Mustajoki toteaa.

Avointa valmistelua kohti yhteistä tavoitetta

Alkuperäinen idea Paikkatietoalustasta on muuttunut yhden alustan näkökulmasta laajempaan kokonaisuuteen ja nyt tavoitellaan yhteentoimivan paikkatiedon ekosysteemiä. On tarpeen uudelleenasettaa Paikkatietoalusta osaksi kokonaisuutta ja tässä viestinnässä on parantamisen varaa. Kyse ei ole teknisen toteutuksen myymisestä, korostaa hankepäällikkö Antti Jakobsson:

— Yksi teknologinen ratkaisu ei takaa ekosysteemin toimivuutta, siinä yritykset ovat ihan oikeassa. On täysin mahdoton visio, että kaikki tieto on samalla alustalla. Paikkatietoalusta ei ole monopoli, johon kaikki tieto sullotaan vaan me tarvitaan erilaisia alustoja ja alustatoimijoita. Muodostamme nyt yhdessä verkoston, jonka kautta tieto saadaan virtaamaan, Jakobsson valottaa. Yhteisen tavoitetilan määrittely yritysten kanssa on tärkeää.

Yritykset toivoivat yhteisen prosessisuunnittelun lisäksi tietoa myös lainsäädäntötyöstä ja tahtotila läpinäkyvyyden lisäämiseksi koettiin olennaisena. Lainsäädäntöä tarvitaan, jotta roolit ja vastuut ovat selkeitä. Nykytilannetta kuvattiin hämäräksi ja epäselväksi.

— Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö valmistelevat molemmat lainsäädäntöä. Nyt meillä on erilaisia vaihtoehtoja, miten asiaa voi viedä eteenpäin. Yksi on MRL-uudistus, joka on tulossa voimaan 2022 ja mahdollisuuksia on esimerkiksi paikkatietoinfrastruktuurin lainsäädännön muutokselle tai uudella lailla kansallisesta maastotietokannasta, Antti Jakobsson avaa tilannetta.

Katse tiedon hyödyntäjiin

Tiedon hyödyntäjien näkökulmasta toivottiin lisää tietoa. Millaisia rajapintoja rakennetaan, milloin aineistoa on saatavilla ja millaisia rajoituksia tietojen käytön suhteen asetetaan?

— Paljon enemmän pitäisi saada keskusteluun mukaan niitä yrityksiä, jotka ovat tiedon loppukäyttäjiä ja tarvitsevat yritysten tukea paikkatiedon hyödyntämiseksi. Näin saataisiin paikkatiedon hyötyjä esiin ja valtavaa potentiaalia eteenpäin, pohtii Jaana Mäkelä Spatineosta.

Varsinainen tiedon hyödyntäminen alkaa vasta sitten, kun tuotantokäyttö alkaa vuonna 2020. Aineiston hyödyntäjille tulee tarjolle rajapintoja, joiden kautta tietoa on mahdollista hyödyntää. Rajapinnoista, olemassa olevista suunnitelmista ja toteuttamiseen liittyvistä toiveista kannattaa olla yhteydessä Paikkatietoalusta-hankkeeseen, jotta yritysten ajatuksia voidaan ottaa huomioon kehitystyössä.

— Kehitys- ja koulutusympäristön palveluita voi testata etukäteen jo nyt, mutta haaste on, että dataa on vähän. Tietoa tulee nyt aluksi rakennuksista ja rakenteista, osoitteista ja maankäyttöpäätöksistä. Sen jälkeen dataa on tarjolla hydrografiasta, maastosta ja liikenteestä, Antti Jakobsson kertoo.

Kuntien kanssa tehdään työtä vapaaehtoispohjalta, eli tiedot täydentyvät kun kunnat lähtevät mukaan ekosysteemiin. Saatavilla on yhteiskäyttöinen versio, joka on avointa dataa ja versio, joka on tarkoitettu vain luvanvaraiseen käyttöön.

Osoitteet – ikuinen murheenkryyni?

Osoitteet herättivät vilkasta keskustelua. Yhteinen tahtotila on, että osoitteiden ja rakennusten tietojen perusparannusta tarvitaan. Siihen työhön vaaditaan sekä kunnilta että yrityksiltä tekoja, ja Maanmittauslaitos on mukana talkoissa viemässä eteenpäin isoa ponnistusta, jota on yritetty vuosikymmenien ajan. Laittakaa ne osoitteet nyt vaan kuntoon, yleisöstä huokaistiin.

Tilaisuudessa todettiin ääneen huoli siitä, että olemassa olevaa tietoa ja ymmärrystä tilanteesta ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla.
— Kyllä meillä on yhteinen ymmärrys, missä ongelmat ovat yleisellä tasolla, mutta kun eteenpäin mennään kuntatasolle, kirjavuus lisääntyy. Suuri haaste on rakennusvalvontaprosessin saaminen mukaan huolehtimaan osoitetiedon laadusta, kertoo Paula Ahonen-Rainio Osoitteet-osahankkeesta.

Esteitä raivataan ja työ etenee. Osoitetiedon käsitemalli on avoimesti kommentoitavana 18.6.-12.8.2019 ja hankkeessa julkaistaan kesän lopulla esimerkkejä osoitetiedon käsittelyn prosesseista kunnissa. Myös Osoitteet kuntoon-innovaatiokilpailun pilotti käynnistetään kesän lopulla. Osoitehaavi puolestaan avautuu kokeiltavaksi loppusyksystä paloturvallisuusviikon yhteydessä koko Suomeen.

Kukaan ei väittänyt, että Paikkatietoalusta-hankkeen tavoitteisiin pääsy olisi ollut helppo tie. Matkaa on vielä paljon ja yrityksien panosta tarvitaan. Paikkatietoalusta-hankkeen suuri arvo on, että asioita yritetään edistää parhaalla mahdollisella tavalla, verkostoa osallistaen.

— On tärkeää, ettei nyt vaan puhuta vaan tehdään muutosta. Vaikka vielä onkin vähän hämärää, mihin ollaan menossa, vain steppejä ottamalla voidaan edetä ja siten nähdä myös, mikä on yhteinen suunta, Anna Mustajoki toteaa.