Yhteentoimivuus ja kunnat – kolme nostoa

8.3.2019

Kuntaliiton ja yhteistyökumppaneiden järjestämä Yhteentoimivuus-seminaari Kuntatalolla Helsingissä 6.3 keskittyi perkaamaan perusasioita: mitä on yhteentoimivuus, mistä se muodostuu ja mitä hyötyä yhteentoimivuudesta on? Päivän puheenvuoroissa todettiin yksi toisensa jälkeen, että matkaa maaliin on vielä ja työtä yhteentoimivuuden eteen on tehtävä, vaikka takana on jo pitkä taival hyvää yritystä yhtenäistää ja harmonisoida tietoa. 

Kunnat kokoontuivat yhteen keskustelemaan yhteentoimivuudesta.

Tilaisuuden ohjelma ja esitykset sekä tallenne (noin viikon päästä tapahtumasta) on saatavilla täältä. Tässä kolme nostoa päivän keskustelujen pohjalta yhteentoimivuuden problematiikasta:

1. Semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden lisäksi pitäisi puhua enemmän toimijoiden yhteentoimivuudesta.

Useimmilla toimijoilla on yhteinen tahtotila: pitäisi tehdä enemmän työtä yhdessä, suunnitella ja toteuttaa rinnakkain, avoimesti ja yhteistyössä. Totuus on kuitenkin varsin toisenlainen. Teknisen yhteentoimivuuden kehittäminen tuntuu olevan helpompaa, kuin kulttuurin muuttaminen. Valtorin tiedonhallintopäällikkö Mikael Vakkari tiivisti ongelman näin:
- Organisaatiot ovat edelleen varsin itsenäisiä siiloja. Kehittämistä ja toteutusta olisi tehtävä yhteistyössä, jotta päästään kohti yhteentoimivuuden toimeenpanoa. Tämä vaatii työtä.

Yhteiset hankinnat ja yhteentoimivuutta korostavan hankintamenettelyn kehittäminen saattaisi olla yksi ratkaisu. Käytännössä rohkea kokeileminen ja uuden yhdessä tekemisen kulttuurin luominen vaatii aikaa.

Erityisasiantuntija Tuula Seppo Kuntaliitosta nosti esiin hyviä käytänteitä, mistä yhteentoimivuutta voidaan lähteä organisaatiotasolla rakentamaan:
- Toisten huomioon ottaminen, yhteinen tekeminen ja se, että kerrotaan avoimesti mitä ollaan tekemässä ja miten tietoa voi muut hyödyntää.

Yhteentoimivuuden ja yhdessä tekemisen kulttuuri syntynee ajan kanssa – kysymys on vain, onko meillä julkishallinnossa aikaa odotella kovin pitkään?

2. Yhteentoimivaa vai vain yhteen suuntaan toimivaa?

Siiloutuminen on tuonut mukanaan sen, että julkishallinnossa on erilaisiin käyttötarkoituksiin rakennettuja alustoja, jotka eivät juuri juttele keskenään. Asiakaslähtöinen ote saattaa hukkua siinä prosessissa.

Kun asiakkaana on kunta, pitäisi ottaa huomioon nykyistä paremmin se, että jos kuntien tietoa halutaan, sen tulisi olla mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Lisäksi olisi mietittävä sitä, mitä hyötyä kunta siitä saa, että jakaa tietoa. 

Yhteentoimivuus ei saisi olla vain yhteen suuntaan toimivuutta vaan on otettava huomioon se, että kunta on sekä tiedontuottaja että hyödyntäjä, tilaisuudessa todettiin.

3. Missä on porkkana yhteentoimivuuden edistämiseen?

Useammassa puheenvuorossa korostettiin, että yhteentoimivuus ei ole sinänsä kunnissa kaiken lähtökohta. Kunnissa on vuosikymmeniäkin vanhoja järjestelmiä, jotka rouskuttavat oikein hyvin sitä tehtävää mihin ne on suunniteltu, homma toimii ja kunta pyörii. Pelkkä yhteentoimivuus-julistus ei siis toimi porkkanana, miksi järjestelmiä lähdettäisiin rakentamaan uudelleen tai kehittämään eteenpäin.

Meillä on lakeja ja direktiivejä, jotka ohjaavat yhteentoimivuuteen. Toimeenpanon tueksi esimerkiksi JHS-suositusjärjestelmä ja erilaiset sanastot antavat hyvät eväät tekemiselle. Nekään eivät vielä riitä.

Nyt tarvitaan käytännön esimerkkejä ja todellisia faktoja siitä, miten yhteentoimivuus tuottaa hyötyä, tulosta ja säästöä kunnille.

Paikkatietoalusta on osa yhteentoimivaa paikkatietojen ekosysteemiä

Paikkatietoalustan hankepäällikkö Antti Jakobsson esitteli tilaisuudessa Paikkatietoalustan tilannetta ja hyötyjä kunnille. Paikkatietojen osalta yhteentoimivuus-työtä on tehty vuosikymmeniä ja paikkatietojen osalta tilanne onkin hyvä, jos sitä vertaa aloihin, joissa yhteentoimivuustyötä vasta aloitellaan. 
- Paikkoihin liittyvää päätöksentekoa tehdään kunnissa paljon. Paikkatietoa on saatavilla, mutta on hyvä kysymys hyödynnetäänkö sitä siellä missä sitä tarvitaan, Jakobsson pohti esityksessään.

Paikkatietoalusta-hanke itsessään on osoitus siitä, että toimijoiden välistä tahtoa yhteentoimivuudelle on olemassa. Esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen kanssa viedään eteenpäin sitä, että osoitetiedoille olisi yksi yhteinen rajapinta, joka syöttää osoitetiedot tarvittaviin komponentteihin. 
- Siihen ei vielä ihan päästä, mutta nyt rakennetaan kuntien kanssa uutta osoitetietojärjestelmää, joka kautta voidaan syöttää VRK:lle jatkossa muutostietoja, Jakobsson kertoo.

Paikkatietoalustan kunnille suunnatut palvelut lähtevät liikkeelle siitä, että yhteentoimivuus on taattu ja aineistojen laadusta pidetään huolta. Tavoitteena on, että kunnat myös hyötyvät laajasti julkishallinnon tuottamasta paikkatiedosta, joka on saatavilla Paikkatietoalustan palvelujen kautta. 
- Aineiston tietosuojasta ja tietoturvasta pidetään huolta, hän muistuttaa.

Hyviä esimerkkejä paikkatiedon tehokäytön hyödyistä toivotaan myös Paikkatietoalusta-hankkeessa.
- Meillä on eri tilanteita esitteleviä käyttötapauksia, joihin kannattaa tutustua. Nyt on aika lähteä kokeilemaan Paikkatietoalustan kehitys- ja koulutusympäristön palveluita, jotta saamme prosessia eteenpäin ja kunnilta palautetta palveluista, Jakobsson kannustaa.