Sekoittavatko VR ja AR pääsi? Ei hätää, murramme teknologiatermit

8.2.2018

Aiheuttaako puhe avoimesta datasta, VR:stä ja AR:stä kulmien kurtistelua? Ei hätää, murramme termit ja taustalta paljastuu arkisia asioita.

ihminen selaa karttaa puhelimessa
Kuvaaja Ingo Joseph / https://www.pexels.com/photo/smartphone-outside-hiking-technology-35969/

Jokunen vuosi sitten vain vannoutuneimmat tietotekniikasta intoilevat puhuivat paikkatiedosta, applikaatioista, avoimesta datasta, esineiden internetistä ja hackathoneista. Nyt termit ovat luikerrelleet arkikäyttöön ja uutisiin. Lisäksi puhetta on alettu höystää lyhenteillä, kuten AR:llä ja VR:llä. 

Mistä oikein on kyse?

Paikkatieto
Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti. Käytämme paikkatietoa lähes päivittäin. Nykyajan kartta on digitaalinen paikkatietoaineisto, jossa kohteen sijaintitiedot ovat tallennettu digitaalisesti.

Digitaalisessa aineistossa tiettyyn sijaintiin voidaan linkittää tietoa. Yksinkertaisimmillaan se voi olla valokuva turistikohteesta, mutta se voi olla myös teknistä tietoa. Kansallinen maastotietokanta tarjoaa esimerkiksi karttasovellukseen esitettäväksi viranomaisen ylläpitämän rakennuksen geometriatiedon perinteisenä kaksiulotteisena karttaesityksenä ja lisäksi 3D-mallina. Geometriatiedon lisäksi saatavilla on myös paljon ominaisuustietoja rakennuksesta, kuten rakentamisvuosi. Näitä voidaan karttasovelluksessa näyttää käyttäjälle esim. rakennusta klikattaessa.


Applikaatio ja AR
Applikaatio, tuttavallisesti appi tai äppi, on suomeksi sovellus. Sovellus on sovelluskaupasta mobiililaitteeseen ladattava palvelu, ohjelma tai peli. Kokeile hakea hakusanalla GIS (Geographic Information System) appeja, ja tutustu millaisia paikkatietosovelluksia löydät. Kotimaisina hyvinä hakusanoina toimivat esimerkiksi kartta ja paikkatieto. 

Moni äppi hyödyntää AR:ää - se on lyhenne sanoista augmented reality, lisätty todellisuus. AR-sovellukset auttavat meitä saamaan tietoa kohteista, esimerkiksi osoittamalla kännykällä rakennusta sovellus voi kertoa rakennuksen historiasta. Tai kun pohditaan rakennuksen remontoimista, voidaan käyttää apuna esimerkiksi tällaista sovellusta, joka mittaa huoneen pinta-aloja ja kehämittoja, ja tuottaa pohjapiirroksia, joita voi jakaa urakoitsijalle. Näppärää!

       
Avoin data 

Avoimella datalla tarkoitetaan digitaalista tietoa, joka on avattu oman organisaation ulkopuolisillekin vapaasti ja yleensä myös maksutta hyödynnettäväksi. Se on koneluettavaa tietoraaka-ainetta, jota käytetään eri palveluissa ja tuotteissa. Kun kaupunki tai kunta avaa olemassa olevan tiedon avoimena datana, tieto on kaikkien - niin tutkijoiden, toimittajien kuin yksittäisten kansalaisten - käytettävissä.

Avoin data on myös lukemattomien meitä arjessa palvelevien sovellusten raaka-ainetta. Esimerkiksi reittioppaat ovat syöneet ainakin avointa paikkatietoaineistoa ja avointa aikatauluaineistoa. Kansallinen maastotietokanta (KMTK) hyödyntää kuntien rajapintoja ja tarjoaa koko maan kattavat tiedot avoimena datana muiden hyödynnettäväksi. Tutustu erilaisiin avoimen datan tuottajiin ja avoimiin aineistoihin avoindata.fi:ssä.


Esineiden internet eli IoT
Esineiden internetistä eli internet of things:istä puhuttiin ensimmäisen kerran vajaat kaksi vuosikymmentä sitten, mutta nyt se alkaa konkretisoitua myös kuluttajille tarjottaviksi palveluiksi. Yksinkertaisimmillaan esineiden internet tarkoittaa, että esineet ja asiat esimerkiksi kodeissa alkavat vuorovaikuttaa käyttäjänsä kanssa: jääkaappi ilmoittaa puhelimeen kun maito on loppu. 

Paikkatietojärjestelmiin liittyen esineiden internet on ollut läsnä jo varsin pitkään. Esimerkiksi rakennustyömaan laitteet voivat mitata ja monitoroida erilaisia tietoja ja lähettää niitä suoraan paikkatietojärjestelmiin, jotka puolestaan voivat reagoida ja hälyttää jos esimerkiksi järjestelmässä oleva suunnitelmatieto ja laitteen ilmoittama rakennustieto poikkeavat toisistaan. 


Hackathon ja VR
Hackathon on tapahtuma, jossa joukko koodareita ja asiakkaan edustajia kokoontuu ratkomaan etukäteen väljästi määriteltyä haastetta. Hackathonin aikana kehitetään ongelman ratkaiseva, toimiva sovellusidea. Hackathonin kesto on ennalta määritelty ja käytettävissä on digitaalista raakadataa, jota ongelman ratkaisussa voidaan hyödyntää.

Paikkatietoalusta-hanke oli mukana AEC Hackathonissa, jossa haasteen voittanut tiimi loi virtuaalimallin Tampereen Hervannasta. Tiimi hyödynsi KMTK-dataa ja loi sovelluksen, jonka avulla voi käyskennellä VR-lasit päässä Hervannassa ja katsoa, miten uusi rakennus istuu olemassa olevaan ympäristöön tai millainen maisema rakennuksen ikkunoista avautuu. Uuden kodin rakentamisesta haaveilevalle tai rakennusliikkeen edustajalle tällaiset sovellukset ovat tärkeitä työvälineitä.  Hauskana yksityiskohtana käyttäjä voi sovelluksessa kokeilla Eiffel-tornin sijoittamista Tampereelle. 

VR (virtual reality) viittaa siis keinotodellisuuteen: tietokonesimulaation avulla luotuun keinotekoiseen ympäristöön todellisesta tai keksitystä kohteesta. Hassuttelu Eiffel-tornin kanssa voi tuntua pöhköltä, mutta todellisuudessa voidaan saada huomattavia kustannussäästöjä sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa, kun ihminen voi tutkia kohteita ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä poistumatta työpaikan ruudun ääreltä.