Paimio pilotoi Maastotietokannan ja VTJ:n rakennustietojen linkitystöitä

29.5.2019
Kuvaa Paimiosta
Kuva: Paimion kaupunki

Linkitystyössä muokataan Maastotietokannan (MTK) rakennuksia lähemmäksi uutta Kansallisen maastotietokannan (KMTK) muotoa.

- Tässä työssä erityisesti keskitytään siihen, että Maastotietokannan rakennuksille annetaan ominaisuustiedoksi Väestötietojärjestelmän (VTJ) pysyvä rakennustunnus, Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Pekka Luokkala kertoo.

Väestötietojärjestelmässä rakennuksilla on siis pysyvä rakennustunnus sekä sijainti. Lisäksi kunnat ovat merkinneet alueensa rakennuksille erilaisia kunnan antamia ominaisuustietoja.

- Linkitystyössä etsimme siis Maastotietokannan rakennuksille vastinrakennuksia Väestötietojärjestelmästä. Kun vastinrakennus löytyy, merkitsemme Väestötietojärjestelmässä rakennukselle merkityn pysyvän rakennustunnuksen myös Maastotietokannassa samalle rakennukselle.

Prosessia varten Maanmittauslaitoksessa on toteutettu jo aiemmassa projektissa työkalut automaattiseen linkitysajoon. Työ etenee käytännössä niin, että kartalta valitaan jokin rajattu alue, esimerkiksi karttalehti, ja suoritetaan sille automaattinen linkitysajo. Automaatti linkittää vain varmat tapaukset eli ne rakennukset, joille on olemassa selkeä vastinrakennus sekä Maastotietokannassa, että Väestötietojärjestelmässä. Jäljelle jääneet rakennukset linkitetään käsin vuorovaikutteisen linkityksen avulla.

Kunnat hyötyvät linkitystyöstä

Tänä vuonna linkitystyö toteutetaan vajaan kahdenkymmenen kunnan alueella. Työtä pilotoitiin keväällä Paimiossa.

- Prosessi oli helppo, kunhan ensin rajapinnat saatiin kuntoon ja avautumaan julkiselle puolelle oikein. Meille oli tärkeää, että aineistoja ei tarvitse irrotella meidän rekisteristä, vaan että Maanmittauslaitos hoiti itse aineiston irrottamisen. Jos tulevaisuudessa analyysi tehtäisiin uudelleen, se voitaisiin ehkä automatisoida, ja rajapinnan avulla meidän ei tarvitsisi panostaa tähän vaiheeseen, vaan vasta tulosten arviointiin, Paimion kaupungin paikkatietovastaava Virpi Lindvall pohtii.

Linkitystyöstä on selkeitä hyötyjä. Ensinnäkin työn avulla Maastotietokannan aineistot saadaan muokattua lähemmäs Kansallisessa maastotietokannassa määriteltyä muotoa. Toinen hyöty on se, että kunnat saavat työstä koko kunnan alueelta raportin, jonka avulla he voivat korjata työn yhteydessä havaittuja virheitä aineistojen alkuperäisissä sijainneissa.

- Virheiden korjaaminen on tärkeää, koska jos niitä ei korjata niiden alkuperäisessä sijainnissa, tulevat virheelliset tiedot joskus meille ja ne korvaavat jo aiemmin korjatut tiedot tietokannassa, Luokkala toteaa.

Lindvall kiteyttää, että heidän saamansa tulosaineistot olivat raportissa hyvin jäsenneltyjä ja niistä pystyi helposti kokoamaan rakennukset, joiden ominaisuustiedoissa oli korjattavaa. Kehitysehdotuksena Maanmittauslaitokselle oli, että raporttiin voisi liittää suoraan listan korjattavista rakennuksista, jolloin kunnan työntekijän ei tarvitse poimia tietoja raportista.

- Meille kaupunkina on tärkeää, että voimme sanoa rekisteriemme olevan kunnossa, jolloin myös valtakunnallinen rekisteri on Paimion osalta ajantasainen, Lindvall toteaa lopuksi linkitystyön hyödyistä.