Paikkatietoa kaikkiin pöytiin

3.1.2020

Näin uuden vuoden alkaessa on aika katsoa, miltä kolmivuotinen Paikkatietoalusta-hanke sidosryhmien kannalta näytti ja mitä tarvitaan jatkossa. Teetimme sidosryhmille marras-joulukuussa kyselyn, jonka vastauksia perkaa hankepäällikkö Antti Jakobsson blogissaan. 

Paikkatietoalusta-hankkeen aikana sidosryhmiä on pyritty kuulemaan sekä kasvokkain että antamalla mahdollisuus esimerkiksi vastata kyselyihin ja ottaa kantaa valmistelussa oleviin asioihin. Palautetta on tullut koko hankkeen ajan, sekä kannustusta että kritiikkiä. Kiitos kaikesta palautteesta ja vastauksista kyselyihin!

Tähän hankkeen viimeiseen kyselyyn saatiin vastauksia tasaisesti sekä aluehallinnon ja valtion organisaatioilta, yrityksiltä sekä kunnista. Erityisesti kuntien osuus vastaajista on suuri ja kunnat ovat olleet hankkeessa aivan keskeinen kohderyhmä. Sidosryhmätyö on pitkäjänteistä, mutta vasta kolmantena vuonna tuli sellainen fiilis, että viestimme alkaa upota. Yhteisen sävelen ja luottamuksen rakentaminen yhteiseen tekemiseen on vaatinut aikaa.

Sidosryhmäkyselyn tuloksia

Viesti vaatii toistoa

Paikkatietoalusta-hanke panosti viestintään ja hankkeen kahdeksan miljoonan budjetista käytettiin siihen n. 5 %. Tuotimme kymmeniä webinaareja ja videoita, julkaisimme uutisia ja kutsuimme väkeä tapahtumiin, teetimme painettuja ja sähköisiä esitteitä ja saimme mm. 1000 seuraajaa Twitteriin. Suurin osa vastaajista arvioikin tietävänsä hankkeesta hyvin tai ainakin kohtuullisesti. Sidosryhmäkysely osoitti kuitenkin sen, että edelleenkään tieto hankkeen tavoitteista ja tuloksista ei ole tavoittanut kaikkia ja nyt kun hanke on päättynyt, niin vaatii todellista työtä saada ihmisiä tietoiseksi menneestä ja tulevasta työstä. Toistoa ja jatkuvaa viestintää tarvitaan edelleen.

Kannattaako tehtyä työtä jatkaa?

Asteikolla 1-5, yli nelosen keskiarvoihin päästiin kun kysyttiin, kannattaako hankkeessa tehtyä työtä jatkaa ja oliko hanke tarpeellinen yhteentoimivuuden haasteiden ratkaisemiseksi. Tämä on rohkaiseva viesti sidosryhmiltä. Parannettavaakin on: sidosryhmien mielestä yhteistyötä olisi voitu tehdä enemmän ja paremmin, toiminnasta olisi voitu kertoa enemmän ja selkeämmin ja osallistumisen mahdollisuuksia olisi voitu tarjota laajemmin. Näissä voimme varmasti parantaa jatkossa.

Hanke on nyt päättynyt, mutta työ jatkuu. Olemme päässeet hyvään vauhtiin. Olemme saaneet myös kritiikkiä siitä, että paikkatietoalusta ei valmistunutkaan kahdessa vuodessa eikä tarjolla ole kaikkea sitä, mitä alussa luvattiin. On hyvä tiedostaa, että kahdessa vuodessa tehtiin pohjatyötä, jonka päälle voidaan nyt aloittaa rakennustyöt. Syntyneisiin palveluihin ja komponentteihin kannattaa tutustua ja antaa niistä palautetta, jotta niitä voidaan kehittää eteenpäin asiakkaita parhaiten palveleviksi.

Sidosryhmät arvioivat hankkeen onnistumista
Sidosryhmäkyselystä pohjalta voidaan todeta, että hanketta pidettiin tarpeellisena ja sen aloittamalle työlle kannatetaan myös jatkoa.

Mitä olisi syytä kehittää?

Kunnat nostivat kyselyssä keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi kuntajärjestelmärajapintojen tietopalvelurajapintojen ja osoitetietojärjestelmän kehittämisen. Muut kyselyyn vastanneet toimijat näkivät tärkeänä tietopalvelurajapintojen kehittämisen lisäksi muutos- ja historiapalvelujen ja laadunhallintapalvelujen kehittämisen. Vastauksista voi kenties tehdä sen johtopäätöksen, että muut toimijat näkevät paikkatietojen tärkeyden ja tarvitsevat parempia tapoja hallita sitä. Kuntavastaajat taas kaipaavat helpompia ratkaisuja täyttää kunnille asetettuja vaatimuksia.

Hankkeen loppuraportissa tullaan esittelemään kehitysehdotuksia tarkemmin, mutta jo nyt nostan esiin muutaman keskeisen asian, jotka olemme tunnistaneet kehittämiskohteiksi. Näitä näkökulmia ja toiveita tuotiin esiin myös sidosryhmäkyselyssä.

Yhteisten palvelujen saaminen viranomaisten käyttöön. Paikkatietoalusta-hankkeen yksi keskeinen tavoite oli löytää tapoja parempaan paikkatietojen käyttöön viranomaisten näkökulmasta. Esimerkkinä tästä voi nostaa vaikka verottajan, joka tehdyn hyötyanalyysin perusteella on yksi keskeinen toimija, joka hyötyisi paikkatietojen paremmasta yhteentoimivuudesta. Rakennettu ympäristö yleisesti ottaen on keskeinen hyötyjä ja uusi hallitus panostaakin nyt rakennetun ympäristön tietoalustan kehittämiseen.

Kuntien kannalta yksi keskeinen kehittämistarve on yhteisen tietoväylän aikaansaaminen valtion toimijoiden suuntaan. On tarpeetonta ajan ja rahan hukkaa, että kunnat joutuvat lähettämään samaa dataa erilaisiin valtion purkkeihin eri vaatimusten mukaan. Erityisen hankalaa on, että tieto ei pysy ajantasalla ja loppujen lopuksi kaikista ajantasaisin tieto saattaa olla edelleen vain kunnassa, eikä viranomaisen tiedossa saati hyödynnettävissä. Siilojen purkaminen on haastavaa, muttei mahdotonta – se pystyttiin osoittamaan Paikkatietoalusta-hankkeen aikana useaan otteeseen.

Aineistojen yhteentoimivuuden parantaminen on myös tärkeää. Toimia tarvitaan paikkatietojen lainsäädännön, prosessien hallinnan, tietoturvan ja tietosuojan sekä elinkaaren- ja laadunhallinnan osalta. Ilman parempaa aineistoa ei synny myöskään ajateltua hyötyjä. Esimerkiksi rakennukset tarvitaan jatkossa 3D:nä, tarvitaan BIM-mallien hyödyntämistä sekä rakennusten ominaisuustietojen yksikäsitteistä linkitystä sen paikkatietoihin. Osoitetietojen tulee olla oikeita ja tarvitaan tietoa rakennusten sisäänkäynneistä ja kulkupisteistä. Näitä asioita viedään aktiivisesti eteenpäin Paikkatiedot tehokäyttöön -ohjelman puitteissa Maanmittauslaitoksella.

Tiedon tuottajien rooleja tulee tarkastella kriittisesti, tietoa syntyy entistä useammin meidän jokaisen toimesta ja sitä pitää hallita turvallisesti. Tarvitaan omadata-ajattelua myös virallisissa tietoaineistoissa. Kuntien osalta tarvitaan tukea erityisesti pienten kuntien paikkatietojen hallintaan.

Ole osa muutosta

Tarvitsemme uusia ratkaisuja asioiden hallitsemiseksi sekä kunnissa että viranomaisten näkökulmasta. Paikkatiedot voivat olla se liima, joka tuo asiat yhteen ja näkyviin päätöksenteon tueksi. Google toi vähän yli kymmenen vuotta keskeisen muutoksen karttojen käytössä meille jokaiselle. Olisiko nyt aika tuoda ratkaisut myös paikkatietojen ja muiden tietojen integraatiolle? Alusta- ja API-ratkaisut voivat olla se väylä ja Paikkatietoalusta yhdessä muiden alustojen kanssa voi viedä tätä eteenpäin. Jokaisen panosta tarvitaan edelleen ja yhteistyö jatkuu. Paikkatiedot tarvitaan joka pöytään.

Antti Jakobsson, hankepäällikkö

Näin työ etenee