Paikkatiedoilla lisää tehoa sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnitteluun

27.5.2019

Kun Utsjoelta lähdetään synnyttämään, matkaa kertyy melkein 500 kilometriä. Samaan aikaan Helsingissä asuva nuori hakeutuu psykologille, mutta saa ajan vasta muutaman kuukauden päähän. Miten paikkatiedon avulla voitaisiin helpottaa kansalaisten pääsyä terveyspalveluiden pariin?

Sairaanhoitaja pitää kädessään tablettia

– Voimme tutkia tällä hetkellä, kuinka pitkän matkan potilas kulkee eri maakunnissa ennen kuin hän pääsee sairaalaan, toteaa Jarmo Rusanen, eläkepäiviään viettävä Oulun yliopiston geoinformatiikan professori.
 
Paikkatietojen avulla pystytään suunnittelemaan koko Suomen päästä päähän kattava palveluverkosto. Viranomaiset voivat tarkemmin huomioida esimerkiksi erityissairaanhoidon ja synnytyssairaaloiden määrän sekä sijainnin. 
 
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg näkee paikkatietojen lisäävän myös potilasturvallisuutta, koska ensiapu tai pelastuslaitos pystyvät tarkan sijainnin ansiosta löytämään ajoissa perille. 

– Paikkatietojen käyttäminen ratkaisee ennen kaikkea logistisia ongelmia. Kansalaiset tarvitsevat erilaisia palveluita ja viranomaisten tulee mahdollistaa niiden tarjoaminen.
 
Osoitetietojen parantaminen on Paikkatietoalusta-hankkeen keskeisimpiä tavoitteita. Varsinaisten osoitetietojen lisäksi olennaista on kerätä ja yhtenäistää rakennusten sisäänkäyntien ja pelastusajoneuvoja perille opastavien kulkupisteiden sijainnit.

Matka ei kerro koko totuutta

Terveyspalvelujen saatavuuttakin on selvitettävä.
 
– Helsingissä etäisyys terveyskeskuksen ja kodin välillä on huomattavasti lyhyempi kuin Lapissa. Hoitoon pääsy voi olla silti hankalaa riittämättömän hoitohenkilökunnan määrän vuoksi, Rusanen huomauttaa. 
 
Paikkatietojen avulla voidaan selvittää, kuinka paljon sairaanhoitajia tai lääkäreitä on työvuorossa kussakin toimipisteessä. Kansalaisia on helppo ohjata siihen toimipisteeseen, josta he saisivat nopeammin tarvitsemansa palvelun. Näin yksiköiden kokonaishyöty tulee käyttöön ja vältytään muutamien toimipisteiden ylikuormittumiselta.
 
Taloudellista näkökulmaakaan ei pidä unohtaa. Suomen terveydenhuollon menot olivat 20,6 miljardia euroa vuonna 2017 (THL). Spatineon vuonna 2018 julkaisemassa tutkimuksessa arvioitiin, että sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa taloudellinen hyöty voisi olla jopa 510 miljoonaa euroa vuodessa. Paikkatietoja hyödyntämällä on mahdollista tehostaa palveluita, mikä vähentäisi päällekkäistä työtä ja karsisi kustannuksia.

Hyöty irti yhtenäisillä paikkatiedoilla

Nerg ja Rusanen pitävät haitallisena sitä, että paikkatietoja ylläpidetään eri paikoissa ja tieto ei pääse kulkemaan tahojen välillä. Kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta katsottuna käytäntö ei ole kestävää.
 
– Tiedot tulisi kerätä yhden alustan taakse, jossa data on koodattu samaan muotoon ja se olisi helposti käytettävissä, Nerg pohtii. Hän kuitenkin muistuttaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteydessä käsitellään kansalaisten henkilötietoja, jolloin alustojen kehittelyssä pitää huomioida myös yksityisyyden suoja. Tämä vaatii yhteistyötä monien eri tahojen välillä.
 
Paikkatietoalusta-hankkeen tavoitteena on mahdollistaa yhteentoimiva paikkatietojen infrastruktuuri. Dataa kootaan alustalle useista eri tietolähteistä, minkä jälkeen tiedot muunnetaan siten, että ne ovat helposti käytettävissä eri järjestelmissä. Kun paikkatiedot ovat yhtenäisessä ekosysteemissä, vältytään päällekkäiseltä työltä ja samalla säästetään julkishallinnon kustannuksissa.