Kovat mahdollisuudet löytyvät todellisesta yhteensopivuudesta

30.1.2018
Kovat mahdollisuudet löytyvät todellisesta yhteensopivuudesta

– Onko joku sitä mieltä että rakennustietojen yhteensopivuus ei olisi haluttu ja tarpeellinen tavoitetila? 

Yhtään kättä lähes 60 osallistujan joukosta ei noussut ylös, kun Suomen paikkatietoklusteri FLIC:n toiminnanjohtaja Juha Saarentaus esitti tärkeän kysymyksen. Yhteinen tavoitetila rakennustietojen yhdenmukaisuudesta on siis olemassa. Yhteistä suuntaa vahvistettiin Suomen paikkatietoklusteri FLIC:n ja Paikkatietoalusta -hankkeen järjestämässä rakennustietoon pureutuvassa työpajassa 29.1. Pasilassa, johon osallistui kuntien, kuntatietojärjestelmien, Paikkatietoalusta -hankkeen ja muiden sidosryhmien edustajia eri puolilta Suomea. 

Haasteena järjestelmien monimuotoisuus

Työpajan tavoitteena oli tunnistaa yhteisen tavoitetilan lisäksi rakennusten sijaintitietojen ylläpidon nykytila kunnissa ja miettiä, millaisia keinoja tarvitaan tavoitetilaan pääsemiseksi. Iltapäivän aikana viisi kuntatietojärjestelmätoimittajaa ja yhden karttakonsulttiyrityksen edustaja esittelivät asiakkaidensa case-esitysten kautta eri kokoisten kuntien ja kaupunkien rakennustietojen ylläpidon nykytilaa: miten tietoa kerätään, käsitellään ja jaetaan erilaisissa prosesseissa.  

Osalla kunnista on omia resursseja kantakarttatuotantoon ja toisaalta on kuntia, joissa koko karttatuotanto on ulkoistettu. Joissakin kunnissa voidaan hyödyntää rakennuslupahakemusten kautta syntyvää paikkatietoa (esim. mihin rakennus on suunniteltu sijoittaa) myös karttatuotannossa, joissakin ei. Myös rakennusten tietomallit kunnissa eroavat toisistaan.

Monissa kunnissa rakennuksia koskevaa tietoa luodaan ja ylläpidetään useiden eri järjestelmien avulla. Käytössä voi olla useita eri rekisteri- ja karttajärjestelmiä sekä rajapintoja valtionhallinnon järjestelmiä varten. 

Kuntatietojärjestelmiä on kehitetty asiakaskohtaisesti, mistä seuraa että kuntien paikkatietoja koskevissa prosesseissa on paljon vaihtelua. Sama siiloutuneisuutta on havaittavissa myös valtionhallinnossa.

Prosessien ja järjestelmien monimuotoisuus on suuri haaste, sillä muutos yhteen voi aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia toisaalla. 

Suunta on selvä, keinoja selvitetään

Paikkatietoalustan Kansallinen maastotietokanta (KMTK) -ohjelma on yhdessä sidosryhmiensä kanssa tuottanut rakennusten ja rakenteiden 2,5D-muodostamisohjeet, jotka ovat saatavilla helmikuun aikana. 3D-osuus tulee kommentoitavaksi niin ikään helmikuussa. Tampereen kaupunki pilotoi oman rakennusdatansa muuntamisen KMTK-yhteensopivaksi kevään 2018 aikana.

– Ihannetilassa kaikki rakennusdata saataisiin muunnettua KMTK-yhteensopivaksi jo rakennustiedon syntyprosesseissa. Ennen kuin sinne päästään, tarvitaan kuitenkin mahdollisuuksia muuntaa aineistoa esimerkiksi jo olemassa olevan, vanhan rakennuskannan saamiseksi ”KMTK-pönttöön”, summasi KMTK-osahankkeen vetäjä Risto Ilves työpajassa. KMTK-pöntöllä tarkoitetaan paikkatiedon tallennus- ja raportointipalvelua - varsinaista paikkatietoalustaa, jonka kautta kunnat voivat viedä, tallentaa ja hakea esimerkiksi rakennustietoja. 

Työpajan paneeliosuudessa kuntatietojärjestelmien edustajia tentattiin siitä, ovatko tarpeelliset muutokset KMTK-yhteensopivuuteen toteutettavissa ja missä ajassa. Vuosi tai kaksi oli yleisin vastaus. 

Paikkatietoalusta-kokonaisuuden kannalta vuoropuhelua hankkeen, kuntien ja kuntatietojärjestelmätoimittajien välillä on tiivistettävä. Yhteistä työstöä tarvitaan, jotta päästään kohti yhteistä tavoitetta. Selkeytystä vaativat esimerkiksi rakennusten geometriatietojen ylläpitoprosessit, ominaisuustiedot, pysyvän ID:n sekä osoitteisiin ja niiden muodostamiseen liittyvät asiat. 

Työpajoja ja yhteistä työstämistä jatketaan

Seuraava rakennustyöpaja pidetään 12.2. ja ilmoittautuminen on auki. Työpajassa keskitytään rakennusten 3D-geometriatietoon. 

– Ensimmäisessä työpajassa kävi selväksi, että oma työpajansa tarvitaan vielä ainakin osoitetietojen sekä pysyvän ID:n käytön ja mahdollisuuksien osalta, listaa Juha Saarentaus tulevia työpajatarpeita.

Työpajojen lisäksi työstöä jatketaan monin muin tavoin. 

– Paikkatietoalustan käyttöönottoprojekti käynnistyy maaliskuussa. Projektissa on varattu rahaa kuntatietojärjestelmiin tarvittavien muutosten toteuttamiseksi. "Kädet saveen”-tasolle tullaan pääsemään tämänkin projektin tiimoilta. Samaan aikaan opitaan Tampereen rakennustiedon pilotoinnista. Syksyllä 2018 olemme varmasti jo viisaampia tarvittavien teknisten muutosten sekä rakennusdatan siirtojen alkamisen aikatauluista, visioi Risto Ilves.

– Teknisten asioiden ohella tulee pitää kirkkaana mielessä se, miksi tätä työtä tehdään. Paikkatieto on se perusta, jonka päälle yhteiskunnan monet toiminnot rakentuvat. Maastotietojen yhteensopivuuden lisäksi tulee tukea yhteentoimivuuden putkea lähtien rakennusten suunnittelumalleista eli BIMeistä. Ei tätä työtä tehdä kuntien tai valtionhallinnon paikkatiedontuottajille vaan paikkatietojen käyttäjille, muistuttaa Juha Saarentaus työpajan lopuksi.

Tutustu materiaaleihin

Työpajassa pidettyihin esityksiin pääset tutustumaan tästä:

  1. Juha Saarentaus - alustus
  2. 3D Systems - Jarno Muukkonen 
  3. Bentley - Jukka Kivelä
  4. Blom - Jukka Erkkilä
  5. CGI - Olli Sorvali
  6. Novapoint Map - Jani Myllymaa
  7. Trimble - Jukka Vänttinen
  8. Antti Jakobsson ja Risto Ilves - tavoitetila

Osallistu työskentelyyn