Elinkeinoelämän seuraava askel vaatii avukseen digiä ja paikkatietoja

17.6.2019

Suomalaisyrityksistä 72 prosenttia kokee työntekijöiden puutteellisen digiosaamisen hankaloittavan liiketoimintaa. Samaan aikaan vain 9 prosenttia yrityksistä mieltää itsensä digitalisaation edelläkävijöiksi. Tulos käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n huhtikuussa julkaisemasta kyselytutkimuksesta.

Ihmisiä käyttämässä tietokonetta, tablettia ja kännykkää

Elinkeinoelämän keskusliiton johtavan asiantuntija Mika Tuuliaisen mukaan suomalaiset yritykset voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään siinä, miten ne hyödyntävät digitalisaatiota ja dataa.

Ensimmäisessä ryhmässä ovat yritykset, jotka eivät näe digitalisaation hyötyjä tai merkitystä liiketoiminnassaan. Seuraava ryhmä ymmärtää digitalisaation ja datan olevan mahdollisuus palveluidensa ja tuotteiden kehittämisessä sekä liiketoimintansa tehostamisessa. Kolmantena tulevat edelläkävijät, joille data on raaka-aine ja sitä hyödynnetään vahvasti.

Spatineon vuonna 2018 julkaiseman selvityksen mukaan Suomessa toteutuu vain 22 prosenttia paikkatietojen tarjoamasta taloudellisesta hyödystä. Vuositasolla kokonaishyöty olisi arviolta 13 miljardia euroa, josta toteutuu tällä hetkellä 3 miljardia euroa.

Tietokantojen digitalisaatio säästää resursseja

Samuli Lehtonen työskentelee kansainvälisesti toimivan paikkatietoyritys HERE Technologiesin datahankinnoista vastaavana päällikkönä. 

– Kun HERE on rakentanut vuosien saatossa oman karttatietokantansa perustaa, valtio sekä muut kilpailevat yritykset ovat tehneet samoin. Kaikki osapuolet ovat kuluttaneet samaan perustyöhön resurssejaan.

Hän huomaa kuitenkin asenneilmapiirin muuttuneen avointa dataa kohtaan.

– Paikkatietojen merkittävyys on ymmärretty nykyään yhteiskunnallisesti, sillä lokaatio liittyy olennaisesti kaikkeen dataan, olipa kyseessä sitten tieverkosto tai sähköautojen latauspisteiden sijainti.

Paikkatietoalusta-hankkeen hän näkee yhtenä esimerkkinä, jolla pystytään välttymään valtion ja yritysten päällekkäiseltä työltä. Yritykset pystyvät keskittymään palveluidensa kehittämiseen, kun yhtenäinen ja julkinen paikkatieto on koottu yhteen.

Lehtonen mainitsee julkisella hallinnolla olevan paljon tietoa, joka ei tällä hetkellä pääse liikkumaan, koska digitaaliset tietojärjestelmät eivät tarpeeksi keskustele keskenään.

Yksittäisten kuntien kanssa sopimusten tekeminen niiden tietokantoihin pääsemisestä ei ole yrityksen kannalta kustannustehokasta, vaan se vaatii Lehtosen mielestä nimenomaan kansallista järjestelmää. Tämä kiihdyttää datan käyttöä paikallisesti sekä parantaa Suomen näkyvyyttä globaalissa datakentässä.

– Kun tiestössä tapahtuu muutos, tieto siitä valuu yhteisen rajapinnan myötä myös yrityksille, jotka pystyvät huomioimaan sen omassa palvelussaan, Lehtonen perustelee. 

Opettelua jo varhaisessa vaiheessa

Paikkatietojen hyödyntäminen entistä paremmin elinkeinoelämässä vaatisi Tuuliaisen mielestä tietoisuuden ja osaamisen lisäämistä. 

– Niitä yrityksiä, jotka eivät näe digitalisaation hyötyjä, tulisi herätellä. Meidän pitää tuoda keskustelu digitalisaatiosta ja datasta lähemmäksi yrittäjien arkea, jotta niiden potentiaali nähtäisiin konkreettisesti, Tuuliainen pohtii.

Jo koulumaailmassa voitaisiin Tuuliaisen mielestä opetella eri tietokantojen käyttämistä, jolloin nuorilla olisi valmiiksi tietotaito ennen työelämän aloittamista. 

Spatineon arvion mukaan Paikkatietoalustan suorien taloudellisten hyötyjen arvo olisi noin 150 miljoonaa euroa ja epäsuorien 400 miljoonaa. Alustan palveluiden toimiessa täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen, vuosittainen hyöty olisi 550 miljoonaa euroa.

 

Lue myös: