Ei ankeuttaja vaan tiimin sparraaja

14.12.2018

Kokonaisarkkitehtuurin asiantuntija Hanna Majurinen sovittaa yhteen Paikkatietoalusta-hankkeessa ihmisten, järjestelmien ja prosessien kokonaisuutta.

postit lappuja seinällä
Arkkitehtuurityö on miksi-kysymyksen kysymistä ja asioiden loksauttamista paikoilleen

Paikkatietoalusta-hankkeen edetessä tulokset ravistelevat ja muuttavat tulevaisuudessa ihmisten tekemää työtä, erilaisia järjestelmiä ja monia prosesseja eri organisaatioissa. Kokonaisuuden hallitsemiseksi Paikkatietoalusta-hankkeessa on mukana kokonaisarkkitehtuurin asiantuntija Hanna Majurinen, joka on taustaltaan teknologian mahdollisuuksista innostunut maanmittari. Hänen tehtävänsä hankkeessa on huolehtia siitä, että palaset loksahtelevat paikalleen.

Yksin työtä ei voi tehdä: hyvät arkkitehtuurikuvaukset eivät synny yksin eivätkä vahingossa, vaan vuorovaikutuksessa tekijöiden kanssa.
– Kokonaisarkkitehtuurityö tukee kaikkea kehitystoimintaa, niin strategiatasolla kuin erilaisia teknisiä toteutusvaihtoehtoja mietittäessä. Tietty perusymmärrys kokonaisarkkitehtuurista olisi hyvä olla kaikilla, jotka osallistuvat kehittämistyöhön, Majurinen toteaa. Vuoden aikana hankkeen työntekijöitä onkin koulutettu kokonaisarkkitehtuurin perusteisiin.  

Tien raivausta ja yhteisen ymmärryksen hakemista

Mistä kokonaisarkkitehtuurityössä Paikkatietoalusta-hankkeessa on käytännössä kyse? Kokonaisarkkitehti tekee yhdessä hankkeen toimijoiden kanssa mallin siitä, miten organisaatiot, ihmiset ja järjestelmät jatkossa toimivat keskenään. 
– Arkkitehtuurityö on parhaimmillaan ymmärryksen lisäämistä. Muodolliset arkkitehtuurikuvaukset toimivat kuin matemaattiset kaavat: ne kertovat toimiiko ratkaisu vai ei. Kuvaukset ovat myös arvoneutraaleja, jolloin ne toimivat keskustelun ja päätöksenteon tukena, Hanna Majurinen kuvailee. 

Pähkäilyä aiheuttavat esimerkiksi sopimussuhteet ja menettelyt siitä, miten ja millaisin ehdoin ekosysteemiin voi tulla mukaan. Kaikkien Suomen kuntien mukaan saaminen yhteistyöhön on erityinen haaste, sillä kunnat ovat erilaisia ja yhteistyöverkosto pullistuu valtavaksi.  
– Arkkitehtuurityötä on tehty tässä talossa pitkään ja asioissa on yritetty edetä useamman kerran. Välillä työ on hidasta ja turhauttavaa, sillä liikkuvia elementtejä on paljon. Majurisen mukaan hankkeen laajuus on erityinen haaste ja samoin se, että alustahankkeessa toimijat määritellään ekosysteemien kautta. 
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri (JHKA) antaa karkeita suuntaviivoja ekosysteemimallin ja alustapalvelujen kuvaamiselle, tosin näille ei ole kovin paljon olemassa vielä esimerkkejä. Siinä mielessä tämä hanke raivaa latua muille vastaaville hankkeille, Majurinen pohtii. 

Yhteisestä ymmärryksestä alkaa kova työ

Kokonaisarkkitehtuuri lähtee päätöksenteon ylätasolta ja tarkentuu kohti teknologiaratkaisuja. Arkkitehtuurityössä kaikki tarvittavat näkökulmat otetaan huomioon. Tavoitteena ei ole hidastaa tai ankeuttaa prosessia, vaan huolehtia, että keskeiset suuntaviivat on sovittu yhdessä.
– Työ on valmis, kun ollaan ”samalla kartalla”.  Minun roolini on tehdä näkyväksi olemassa olevia sidoksia, jo tehtyjä ratkaisuja, ehdottaa uudelleenkäytettäväksi komponentteja, kyseenalaistaa ja sparrata ratkaisujen tekemisessä, Marurinen kuvailee.

Paikkatietoalusta-hankkeen viimeinen vuosi alkaa pian. Majuriselle tavoitteet ovat selvät: 
– Pelkkä tahtotila ei riitä vielä tuottamaan yhteisiä paikkatietoalustapalveluja, vaan yhteisesti sovituista menettelyistä toteutustyö oikeastaan vasta alkaa. Nyt on aika kytkeä hanke tiiviisti nykyisiin rakenteisiin ja palveluihin ja vahvistettava kehitystyön rakenteet vedenpitäviksi, jotta toiminnat pyörivät myös hankkeen päätyttyä, hän sanoo. 

Näissäkin muutoksissa kokonaisarkkitehtuurityö on hyödyksi:

  1. Organisaatiouudistukset
  2. Kuntaliitokset
  3. Yritysfuusiot
  4. Tietojärjestelmäuudistukset