Blogi: Yhteentoimivaa paikkatietoa yli organisaatiorajojen

4.2.2019

"Olemassa olevat ohjeet eivät vielä tee varsinaista työtä, joten on päivänselvää, että standardien ja suositusten käyttöönottoon tarvitaan meitä, eri organisaatioissa toimivia paikkatiedon ammattilaisia", kirjoittaa Paikkatietoalusta-hankkeessa kuntayhteistyön parissa työskentelevä Jaakko Uusitalo.

Kuvituskuva
Kohde, joka jossakin organisaatiossa on pistemäinen, voikin olla toisaalla aluemainen. Organisaation sisällä homma toimii, mutta mitä, jos aineistoja haluaisi hyödyntää yli kunta- ja organisaatiorajojen?

Kun katselee kuntakarttaa eri paikkatietojärjestelmien levinneisyyttä silmällä pitäen, ei voi kuin ihmetellä, miten pienessä maassamme käytetään varmasti ainakin puolta kymmentä erilaista järjestelmää! Kun otetaan huomioon järjestelmien erilaiset käyttöönottoajankohdat ja ennen kaikkea mahdolliset aikaisemmin käytössä olleet järjestelmät, voi helposti ymmärtää, että tilanne kuntien osalta on vähintäänkin moninainen.

Järjestelmistä ja paikallisista käyttötarpeista johtuen paikkatiedon mallinnuksia on käytössä varmasti huomattavasti enemmän kuin erilaisia perusjärjestelmiä onkaan. Organisaatioiden sisäisessä käytössä tästä ei aiheudu ongelmaa, koska omat tuotantoprosessit on viritetty toimimaan juuri tällä tietyllä aineistolla.

Organisaatioiden välillä toimittaessa erilaiset mallinnukset ja järjestelmien väliset erilaiset tiedonsiirtotavat aiheuttavatkin sitten jo ongelmia. Jossakin organisaatiossa kohde voi olla pistemäinen ja toiselle se onkin aluemainen, puhumattakaan kohteiden ominaisuustiedon kirjosta, erilaisine luokituksineen ja arvolistoineen.

Mitä ongelmalle voitaisiin tehdä? 

Tukeudutaan standardeihin ja suosituksiin

Tiedonsiirrossa tulee pyrkiä hyödyntämään kansainvälisesti määriteltyjä rajapintoja, kuten WMS tai WFS. Käytännössä lienee pakko hyödyntää myös tiedostoformaatteja, joista jonkinlaisia käytännön de-facto -standardeja voisivat olla esimerkiksi shp, mif, geotif, las…

Tietojen kansallista mallinnusta ohjataan JHS-suosituksilla, joiden taustalla pyritään aina hyödyntämään soveltuvia kansainvälisiä standardeja. Tällä hetkellä voimassa oleva "JHS185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen", täydentää aikanaan laadittua KuntaGML-kantakarttakohdemallia. JHS185 on joiltakin osin jo vanhenemassa, ja parhaillaan on tekeillä "JHS210 Paikkatiedon käsitemalli ja geometriat: Rakennukset ja rakenteet suositus". Uusi suositus tulee korvaamaan tuon aikaisemman mallinnuksen rakennusten ja rakenteiden osalta vuoden 2019 aikana.

Olemassa olevat ohjeet eivät kuitenkaan vielä tee varsinaista työtä, joten on päivänselvää, että standardien ja suositusten käyttöönottoon tarvitaan meitä, eri organisaatioissa toimivia paikkatiedon ammattilaisia. Tarvetta on sekä aineistojen muokkaamiselle että ainakin tietojärjestelmien määrittelyiden muokkaamiselle ja mahdollisesti myös sovelluskehitykselle.

Yksi tapa lähteä liikkeelle kohti yhteensopivampaa ja -toimivampaa paikkatiedon käyttöä yli organisaatiorajojen, voisi olla Paikkatietoalustan kehitys- ja koulutusympäristön ja sen palveluiden hyödyntäminen. 

Esimerkiksi Laatuvahdin avulla tiedontuottaja pystyy arvioimaan oman aineistonsa laatua tämän hetkisen KMTK-määrittelyn vaatimuksiin verrattuna. Tiedontuottaja saa laatupalautteen omasta aineistostaan paikkatietopohjaisena raporttina. Laatupalautteen perusteella aineistoa on mahdollista parantaa vastaamaan paremmin uusia määrittelyitä. Samalla aineiston käyttökelpoisuus paranee sekä ulkopuolisten käyttäjien käyttökohteissa että omankin organisaationkin sisäisissä prosesseissa.

Lisää Paikkatietoalustan kunnille suunnatuista palveluista voi lukea osoitteesta www.paikkatietoalusta.fi/kunnille. Tarkemmat ohjeet kehitys- ja koulutusympäristön käyttöön löytyvät osoitteesta www.paikkatietoalusta.fi/tiedontuottajille.  

Jaakko Uusitalo

Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana Maanmittauslaitoksessa ja työskentelee Paikkatietoalusta-hankkeessa kuntayhteistyön parissa

Paikkatietoalusta-hanke on tavattavissa Kuntien paikkatieto- ja kaupunkimallinnusseminaarissa Helsingissä Kuntatalolla 5. - 6. helmikuuta. Löydät meidät osastolta 11.