Yhteentoimivalla paikkatiedolla kohti parempia päätöksiä, säästöjä ja innovaatioita

18.3.2019

Paikkatietoalusta-hankkeen tavoitteena on yhdistää eri lähteistä syntyvä paikkatietoaineisto luotettavasti ja turvallisesti saataville. Yhtenäinen tietovaranto mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen niin yrityksissä kuin kunnissakin.

Ari Purhonen Keilaniemessä
Espoon kaupungin kehittämisinsinööri Ari Purhonen on mukana Paikkatietoalustan kuntafoorumin koordinointiryhmässä

– Montussa tehtävät muutostyöt ovat kalliita ja vievät aikaa. Hankkeet menisivät nopeammin läpi, jos reaalitilanne kaapelien ja putkien sijainti- ja syvyystiedoista olisi käytettävissä jo suunnittelupöydällä, sanoo Espoon kaupungin kehittämisinsinööri Ari Purhonen. Hän laskeskelee, mitä Espoossa tarkoittaa, jos infrahankkeissa suunnittelutyöhön päästään heti eikä aikaa kulu aineistojen etsimiseen, muokkaamiseen tai jopa kartoitustyöhön maastossa. 

– Espoo käyttää teiden, puistojen ja muun julkisen infran rakentamiseen 160 miljoona vuodessa. Summasta kuluu noin 10 prosenttia suunnittelutyöhön. Jos käytössä olisi standardimuotoinen aineisto infran nykytilasta hyödynnettäväksi suunnitteluohjelmissa, suunnittelukuluista voitaisiin säästää jopa 30 prosenttia, joka tarkoittaisi Espoossa vajaata viittä miljoonaa euroa kohdistettavaksi esimerkiksi lisähankkeisiin, Purhonen hahmottelee. 

Suunnittelua yli siilojen  

Paikkatietoalusta-hankkeen tavoitteena on yhdistää eri lähteistä syntyvä paikkatietoaineisto luotettavasti ja turvallisesti saataville, mikä vähentää päällekkäistä työtä. Kuntasektorin paikkatiedontuottajien ääni ja asiantuntemus ovat mukana hankkeessa säännöllisesti kokoontuvan kuntafoorumin kautta. Kuntafoorumia taasen kehittää ja sparraa Kuntafoorumin koordinointiryhmä.

Lempäälää koordinointiryhmässä edustaa paikkatietoinsinööri Eero Suominen. Suominen pitää hanketta tarpeellisena, koska törmää päällekkäisyysiin ja datasiiloihin usein päivittäisessä työssään.  

– ELY-keskus tietää uhanalaisten lajien esiintymät, ja myös me tarvittaisiin sitä tietoa. On työlästä pyytää jokaista tietoa erikseen, eikä tieto ole ajantasaista pitkään, vaan alkaa rappeutua heti luovutuksen jälkeen. 

Lempäälä on noin 20 000 asukkaan kunta Tampereen naapurissa, jossa on resursseja tuottaa kartta-aineistoa itse. Suurin osa Suomen kunnista on kuitenkin Lempäälää pienempiä, joissa kartta-aineistot syntyvät konsulttityönä.  

– Paikkatietoalustan lähtökohtana on, että pienetkin kunnat pystyvät kehittämään kuntakeskuksia kuin isot kunnat. He saavat mahdollisuuden, johon heillä nyt ei ole resursseja. Paikkatietoalustan avulla myöskään konsulttien tekemä aineisto ei jää vain konsultin kiintolevyille, vaan sekin on kunnan käytettävissä, sanoo kehittämisinsinööri Ari Purhonen. Hän on myös mukana Paikkatietoalustan kuntafoorumin koordinointiryhmässä. 

– Kuntien tekemä paikkatietoaineisto on yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeintä, koska se on tarkinta rakennuksiin ja maankäyttöön liittyvää aineistoa, Eero Suominen muistuttaa, ja kertoo, että ihan aina kaikki kerätty data ei ole ollut kuitenkaan perusteltua. 

– Lempäälässä on kerätty tietoa rakennusten uima-altaista historiallisista syistä jo kymmeniä vuosia, ja vasta muutama vuosi sitten on alettu miettiä, että onko se sittenkään tarpeellista.  

Vaikka tietoa on kerätty, se ei ole ollut kuitenkaan saatavilla helposti. Jos esimerkiksi lempääläläinen yläkoululainen haluaisi tehdä graafin kotikuntansa uima-altaiden määrän historiallisesti kehityksestä, kuinka hän saisi tietoa dataa helposti käsiinsä? 

– Tehtävä voi olla jopa mahdoton, vastaa Suominen pitkään mietittyään.  

Tiedolla syntyy parempia päätöksiä 

Yhtenäinen tietovaranto mahdollistaa datan louhimisen ja visualisoinnin. Päätösten vaikutuksia voidaan simuloida erilaisissa tulevaisuudenkuvissa, joka nopeuttaa poliittista päätöksentekoa.  Sujuva ja ennakoitavissa oleva päätöksenteko on usein myös isojen investointihankkeiden toteutumisen edellytys.  

Parhaimmillaan digitaalinen kaupunkimalli, joka yhdistää erilaiset tietovarannot, voi olla kuin SimCity-peli, jossa koulun tai puiston paikkaa etsittäessä pystytään hyödyntämään tietoja alueiden väestöstä ja muista yhteiskunnallisista muuttujista sekä arvioimaan sen vaikutuksia kuntalaisiin.  

– Kaupunkien digitaalisessa kaksosessa pystytään ennustamaan tulevia tarpeita, ja tekoälyn kehittymisen myötä tuhansista dokumenteista saadaan vielä paremmin oleellinen tieto irti tukemaan maankäytön suunnittelua, kehittämisinsinööri Purhonen sanoo. 

– Ilman yhtenäistä alustaa jouduttaisiin jatkossakin näkemään paljon vaivaa datan keräämiseksi, yhteensovittamiseksi ja datan laadun tarkkailemiseksi, hän jatkaa. 

Avoimet rajapinnat synnyttävät innovaatioita 

Suomen ja koko Euroopan kilpailukyky tarvitsee innovaatioita, joiden avulla yritykset tuovat uusia tuotteita ja palveluja yhä useampien ihmisten ulottuville. Vaikka kunnat ovat tehneet liiketoimintaa omilla karttatiedoillaan, paikkatiedon avaamisella kansalliseksi tietovarannoksi voi olla moninkertaiset hyödyt suoriin myyntituloihin verrattuna. Esimerkiksi liikkumista helpottavien ratkaisujen täytyy toimia virastojen, kuntien- ja valtioiden rajoista huolimatta.  

– Taustalla on ajatus avoimesta innovaatiotoiminnasta. Se perustuu näkemykseen, jonka mukaan kaupunkiorganisaation ulkopuolinen osaaminen on yhtä tärkeää kuin talon sisäinen, kaupunkisuunnittelun yhteistyön tutkija TkT Sari Hirvonen-Kantola Oulun yliopistosta kertoo. Hän on Kuntafoorumin koordinaatioryhmässä asiantuntijajäsenenä sekä toimii asiantuntijana myös Urban Agenda for the EU, Digital Transition Action Plan -ohjelman valmistelussa.

Avoin innovaatiotoiminta on monissa yrityksissä arkipäivää, ja vähitellen organisaatio- ja toimialarajat ylittävä ajattelutapa on laajenemassa myös kuntiin, kun avoimen innovaatiotoiminnan hyödyt konkretisoituvat. 

– Euroopan komissiokin on tunnistanut suunniteltujen maankäyttöpäätösten ja muun paikkatiedon arvon. Se on nostettu yhdeksi tärkeimmistä kehityskohteista digitalisaatiossa. INSPIRE-direktiivin tietokategorioiden lisäksi etsitään alustoja, joissa erilaiset dataformaatit ja palvelut saadaan kytkettyä maankäyttödataan vaivattomasti internetin kautta, TkT Hirvonen-Kantola kertoo. 

Yhtenä esimerkkinä avoimen datan mahdollistamasta spontaanisti syntyneestä palvelusta on Tampereen joukkoliikenteen reitti- ja aikatauludatan päälle syntyneet sovellukset, joista kuntalaiset näkevät nyssen liikkeet ja pysäkit omasta kännykästään. Kun data avattiin, siitä ovat hyötyneet kaikki kuntalaiset. 

Vastaavasti avaamalla paikkatietonsa kaupungit ja kunnat toimivat alustoina uusille ajatuksille ja sovelluksille, jotka syntyvät organisaation ulkopuolisilla panostuksilla. 

– Joku fiksumpi keksii sitten ne sovellukset. Meidän tehtävä on mahdollistaa innovaatiot. Avataan ovi mahdollisuuksille, rohkaisee Lempäälän kunnan paikkatietoinsinööri Suominen kollegoitaan.  

Artikkelin tiivistelmä on julkaistu Kuntalehden numerossa 3/2019.