Usein kysytyt kysymykset

Askarruttaako joku asia liittyen Paikkatietoalustaan ja kuntien kanssa tehtävään työhön? Lähetä kysymyksiä meille info@paikkatietoalusta.fi

Yleiset kysymykset

Mikä on paikkatietoalusta? Mikä on paikkatietoalusta-hanke?

Julkisen hallinnon Paikkatietoalusta-hanke yhtenäistää valtion ja sen aluehallinnon, maakuntien ja kuntien paikkatietoja. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti. Yhtenäistäminen tehdään yhteiskehittämisenä, yhteisten työkalujen ja palvelujen  avulla.

Yhtenä tukipalveluna tarjotaan Paikkatietoalustaa. Sen kautta julkisen hallinnon ja kuntien tuottama paikkatieto, kuten vaikkapa rakennusten, järvien, teiden ja tunneleiden sijainnit sekä niihin liitetyt tiedot kuten korkeudet ja pinta-alat, jaetaan yhdessä sovittujen käyttöperiaatteiden  kautta viranomaisten, yritysten ja yhteisöjen saataville. Kansalaisille paikkatieto näkyy yleensä esim. viranomaispalvelun kautta. Paikkatietoalusta ei korvaa kuntien paikkatietojärjestelmää, vaan kunnissa paikkatietoja ylläpidetään jatkossakin kunnan paikkatietojärjestelmän avulla.

Paikkatietoalustaa rakennetaan Paikkatietoalusta-hankkeessa, josta voit lukea lisää tästä. Vaikka hanke päättyy vuoden 2019 lopussa, Paikkatietoalusta kehittyy edelleen. 

Paikkatietoalusta kuulostaa kiinnostavalle. Mistä saan lisätietoa?

Paikkatietoalustan kehitys- ja koulutusympäristöstä saat tietoa osoitteessa www.paikkatietoalusta.fi/tiedontuottajille. Sivulle on koottu ennen kaikkea kunnille ja muille tiedontuottajille suunnattuja käyttöohjeita, perustietoa ja videoita palveluiden käytön tueksi. Paikkatietoalusta-hankkeesta saat laajemmin tietoa osoitteessa www.paikkatietoalusta.fi

Miksi paikkatietoalusta rakennetaan?

Julkishallinnon tuottamat paikkatiedot ovat siiloutuneina eri toimijoiden omissa järjestelmissä. Paikkatietoja tuotetaan ja kuvataan eri tavoin, jolloin eri toimijoiden tuottamia paikkatietoja ei voida suoraan käyttää yhdessä. 

Kun jokainen viranomainen, kunta, yritys ja yhteisö käyttää yhtenäistä käsitemallia syntyy yhteentoimiva, koneluettava digitaalinen tietoaineisto. Käsitemallissa määritetään se tapa, miten eri paikkatietokohteet kuvataan ja muodostetaan.

Tällä hetkellä tieto voi olla esimerkiksi kunnan maankäytön suunnittelijan paperikansiossa tai sellaisessa konekielisessä muodossa, ettei sitä voi hyödyntää kuin yhden kunnan prosessissa. Kun data on digitaalisesti saatavilla, voidaan sitä hyödyntää monenlaisessa arkisessa tehtävässä ja kehitystyössä koko maan laajuisesti. Siksi on tärkeää, että kaikki paikkatiedon tuottajat julkishallinnossa ja kunnissa siirtyvät yhteiseen toimintamalliin.

Yhtenä tukipalveluna tietojen tarjoamiseen tarjotaan Paikkatietoalustaa. Sen kautta julkisen hallinnon ja kuntien tuottama paikkatieto, kuten vaikkapa rakennusten, järvien, teiden ja tunneleiden sijainnit sekä niihin liitetyt tiedot kuten korkeudet ja pinta-alat, jaetaan yhdessä sovittujen käyttöperiaatteiden  kautta viranomaisten, yritysten ja yhteisöjen saataville.

Mitä hyötyä paikkatietoalustasta on?

Tavoitteena on yhtenäistää ja parantaa julkisen hallinnon sähköisiä palveluita, parantaa ja tehdä läpinäkyvämmäksi tietopohjaista päätöksentekoa sekä säästää kustannuksia julkisessa hallinnossa. Tärkeää on, että tietoa voidaan käyttää liiketoiminnan kehittämisessä. Yritykset voivat hyödyntää rajapintoja ja luoda kaupallisia sovelluksia, joiden avulla paikkatieto tulee yhteiskunnassa paremmin hyödynnetyksi.

Yhteentoimivan paikkatiedon ekosysteemi ja sen tekninen tukipalvelu Paikkatietoalusta tarjoaa kunnille ja muille tiedontuottajille erilaisia palveluja. Laatuvahti, tallennuspalvelu ja elinkaaren tarjoavat mahdollisuuden tiedon laadun parantamiseen ja muuttamiseen yhteentoimivaksi muiden tietojen kanssa. Paikkatietojen turvallisuus on myös keskiössä. On tärkeää, että paikkatiedot ovat saatavilla yhteisesti sovittujen käyttöperiaatteiden mukaisesti.

Mikä on KMTK?

KMTK eli Kansallinen maastotietokanta on koontitietokanta, joka on yksi paikkatietoalustan palveluista. KMTK kokoaa yhteen peruspaikkatiedot, joita ovat rakennukset ja rakenteet, liikenneverkko, hydrografia-, maanpeitto- ja korkeussuhdetiedot. Myöhemmässä vaiheessa KMTK:aan liitetään myös johtotietoja.

Mikä on KMTK:n ja paikkatietoalustan ero?

Paikkatietoalusta on palvelujen kokonaisuus, joka sisältää esimerkiksi kansallisen maastotietokannan eli KMTK:n. Paikkatietoalusta tarjoaa palvelut tietojen tuottajille ja käyttäjille.

Kuka vastaa paikkatietoalustan järjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä?

Hankevaiheessa eli kehitys- ja käyttöönottovaiheessa vastuu on Paikkatietoalusta-hankkeella eli viime kädessä maa- ja metsätalousministeriöllä. Hankevaiheen jälkeiset vastuukysymykset käsitellään ministeriötasolla myöhemmin. KMTK:n osalta kokonaiskehittämisen vastuu on Maanmittauslaitoksella. 

Miten järjestetään paikkatietoalustan sisältöjen kokonaiskehittäminen ja tukipalvelut? Miten kuntien muutostoiveet huomioidaan?

Paikkatietoalustan osahanke Tukipalvelut järjestää käyttöönottovaihetta varten tarvittavat tuki- ja neuvontapalvelut. Paikkatietoalusta-hanke kuulee kuntafoorumia suuremmissa kuntia koskevissa asioissa. Kuntafoorumista voit lukea lisää täältä

Kysymyksiä aineistoista ja niiden käytöstä 

Mitä kaikkia aineistoja ja palveluja paikkatietoalustalta saa käyttöön?

Paikkatietoalustalta saa käyttöön KMTK-peruspaikkatiedot, osoitetietojärjestelmän, digitaaliset maankäyttöpäätökset, satelliitti- ja erilaiset ilmakuva- ja laserkeilausaineistot. Lisäksi paikkatietoalusta tarjoaa erilaisia palveluja paikkatiedon tuottajille, kuten Laatuvahti-palvelun ja pysyvän ID:n eli pysyvän tunnisteen palvelun. Palveluihin voi tutustua osoitteessa beta.paikkatietoalusta.fi

Mitä ominaisuuksia paikkatietoalustassa on tarjolla?

Laatuvahti tarkastaa, vastaavatko aineiston kohteet teemojen määrittelyjä, esimerkiksi rakennukset ja rakenteet -teeman käsitemallia. Laatuvahdin tuottaman raportin avulla voit tarkastella aineistosta löytyneitä virheitä. Käyttöönoton jälkeen voit tuoda palveluihin 2D ja 3D-rakennuksia ja harmonisoituja maakuntakaavoja.

Tallennuspalvelun avulla voit tuoda eri muotoisia aineistoja Paikkatietoalustan koontitietokantaan. 

Paikkatietoalustan kehitys- ja koulutusympäristössä on tarjolla myös muita palveluita, joihin voit tutustua osoitteessa beta.paikkatietoalusta.fi/palvelut

Miten paikkatietoalustaa käytetään?

Paikkatietoalusta-hanke ja paikkatietojärjestelmätoimittajat rakentavat yhteistyössä tiedonsiirtovälineet tiedontuottajille paikkatietoalustaan rajapintoja ja erilaisia tiedostolatauspalveluja hyödyntäen. Tiedon käyttäjille rakennetaan erilaisia palveluja paikkatiedon hyödyntämiseen. 

Mitä tietoa minä saan Paikkatietoalustalta?

Vuoden 2019 aikana kunta saa Paikkatietoalustalta rajapinnan kautta omien tallentamiensa tietojen lisäksi myös muiden Paikkatietoalustaa käyttävien julkishallinnon organisaatioiden tuottamat paikkatietoaineistot yhtenäisinä ja yhdisteltävinä. Ajan kuluessa aineistoa tulee lisää ja aineisto on hyödynnettävissä kunnan kehitystyössä.

Yhteistyö naapurikuntien kanssa helpottuu, kun kaikkien tiedot ovat yhteensopivia ja ajantasaisina hyödynnettävissä paikkatietoalustalta.

Tavoitteena on, että julkishallinnon toimijat saavat jatkossa ajantasaiset tiedot käyttöönsä Paikkatietoalustan kautta. Tieto, jonka kunta kerää prosesseissaan on silloin kaikilla toimijoilla heti käytössä. Paikkatietoalusta huolehtii myös paikkatiedon tietosuojan ja tietoturvan toteuttamisesta yhteisesti sovitulla tavoilla.

Millaisia vaatimuksia Paikkatietoalustalla on suhteessa meihin/aineistoihin?

Vaatimuksia aineiston sisällön osalta:

Paikkatietoalustan Laatuvahti tarkastaa tällä hetkellä kuntien aineistoista vain rakennukset ja rakenteet -teeman mukaisia aineistoja. Minimivaatimuksina rakennusaineistolla ovat tällä hetkellä: 1) rakennusgeometrian aluemaisuus, 2) PRT:n ja käyttötarkoituksen kytkeminen rakennuksen ominaisuustietoihin. Muiden teemojen osalta vaatimukset tarkentuvat myöhemmin.

Vaatimuksia aineistotoimituksen osalta:

Aineisto voi olla joko rajapinta-aineistoa tai tiedostomuotoista aineistoa. Rajapintoina käyvät standardin mukaiset WFS1-2 rajapinnat ja tiedostomuotoina toimivat useimmat tavanomaiset paikkatietoformaatit sekä ”cad” formaatit. Rajapinnat tulee avata, vaikkapa tunnistautumisella MML:n käyttöön ja tiedostot tai niiden latauslinkit voi toimittaa meille sähköpostilla.

Toivomuksia toiminnalle:

Toivomme aktiivista otetta aineistojen testaamiseen sekä korjaamiseen ja lisäksi haluamme palautetta palveluiden toiminnasta tai Paikkatietoalustasta kokonaisuutena.

Kuulemma tallennetun aineiston kohteet saavat pysyvät tunnisteet. Mistä on kyse?

Tallennettujen aineistojen kohteet saavat automaattisesti pysyvän tunnisteen, jonka avulla kohteisiin voidaan yhdistää muuta tietoa paljon nykyistä helpommin. Pysyvän tunnisteen avulla hoidetaan myös historiatietojen hallinta ja aineistosta voi tehdä jatkossa myös aikasarjoja eli seurata muutosta. Jatkossa asiakkaat voivat ottaa pysyvän tunnisteen avulla myös pelkät muutostiedot, joilloin aineistojen ylläpito asiakasjärjestelmissä helpottuu ja läpimenoajat lyhentyvät.

Millainen ylläpitokäyttöliittymä KMTK:hon tulee? Täytyykö kunnan hankkia itselle oma kallis järjestelmänsä, jotta voi liittyä KMTK:hon?

Lähtökohtana on, että kaikki aineisto mitä KMTK:hon tuodaan, on tiedontuottajalla jatkuvassa ylläpidossa. Kunnan itse ei tarvitse erikseen hankkia uusia järjestelmiä. Paikkatietoalusta-hanke ja kuntatietojärjestelmätoimittajat tekevät tarvittavan kehitystyön järjestelmiin.

Toistaiseksi KMTK:hon on rakennettu tiedonsiirtomahdollisuus rajapinnoilta tai tiedostoina. Suoraa ylläpitokäyttöliittymää ei toistaiseksi ole määritelty.

Mitkä ovat vaatimukset kunnan (esim. rakennus-)tiedolle, että aineisto voidaan liittää KMTK:aan? 

Tavoitteena on, että kaikki rakennustiedot muodostetaan yhteisesti sovitun käsitemallin mukaisesti.

Käsitemallit luodaan iteroiden yhteistyössä kuntien ja muiden tiedontuottajien kanssa. Paikkatietoalusta.fi-sivustolla olevan kommentointimahdollisuuden kautta voidaan huomioida yksityiskohtaisiakin muutostarpeita käsitemalleihin ja niiden soveltamisohjeisiin.

Siirtymävaiheessa myös nykyisen kaltaisen rakennustiedon tuominen KMTK:aan on mahdollista. KMTK:aan rakennettu laatuvahti tuottaa raportin, jonka perusteella vaadittavat muutokset tietoihin voidaan tehdä, jotta aineisto voidaan liittää KMTK:aan.

Mitä tapahtuu jos laatuvahti palauttaa virheilmoituksen? Kuka korjaa aineiston? Kuka maksaa aineistojen korjaamisen? Millä aikataululla korjaukset pitää tehdä?

Laatuvahdin raportin perusteella aineiston tuottaja tekee aineistoon tarvittavat muutokset. Aineistojen ylläpidosta on sovittu erillisellä sopimuksella aineistotoimittajien kesken. Aineiston ylläpidosta vastaava taho vastaa ylläpidon kuluista. 

Paikkatietoalustan aineistojen tulee olla ylläpidossa. Muutostietopalvelu helpottaa aineistojen jatkuvaa ylläpitoa.

Kysymyksiä käyttöoikeuksista ja asiakaspalvelusta

Haluan, että kuntani tiedot syötetään paikkatietoalustaan - mitä teen?

Paikkatietoalustan kehitys- ja koulutusympäristö on betavaiheessa ja valmis vastaanottamaan mm. kuntien rakennustietoja. Laatuvahdin avulla voi testata aineiston laatua ennen tallentamista.Palveluita pääsee käyttämään hakemalla käyttöoikeuden tiedontuottajien palveluihin osoitteessa beta.paikkatietoalusta.fi. Tukea saa sähköpostitse tuki[ät]paikkatietoalusta.fi.

Rakennusten ja osoitteiden käsitemallit valmistuvat ensimmäisinä. Niihin kannattaa tutustua osoitteessa paikkatietoalusta.fi/kasitemallit.

Varsinainen paikkatietoalustan käyttöönotto toteutetaan yhdessä paikkatietojärjestelmätoimittajien kanssa.

Miksi minun täytyy hankkia käyttöoikeus kehitys- ja koulutusympäristöön?

Jos haluat kokeilla Laatuvahtia ja Tallennuspalvelua, käyttöoikeus tarvitaan. Käyttöoikeus antaa mahdollisuudet tuoda esimerkiksi kunnan aineistoja palveluun. Palvelun käyttö vaatii konfigurointiprosessin Maanmittauslaitoksen järjestelmän ja tiedontuottajan aineiston välillä, ja tämä vaatii puolestaan käyttöoikeuden hankkimisen. Oikeuden hankkiminen on nopeaa ja yksinkertaista, joten rohkeasti vaan kokeilemaan.

Mistä saan apua ja neuvontaa, jos en tiedä miten toimin?

Paikkatietoalusta.fi -sivustolta (tiedontuottajien ohjeet) löytyy ohjeistusta sekä ohjevideoita palveluista ja niiden käytöstä. Kehitys- ja koulutusympäristön sivustolta voit lähettää tukipyynnön tai antaa palautetta.

Kuntien oma sivu: www.paikkatietoalusta.fi/kunnille

Löydät meidät myös TwitteristäFacebookista ja YouTubesta

Miten saan henkilöstöni koulutettua?

Hyödyntämällä webinaareja ja tutustumalla Paikkatietoalustan sivustolla olevaan tukimateriaaliin.

Kannattaa myös osallistua kunnille suunnattuihin tilaisuuksiin, joista löydät lisätietoa Tapahtumakalenterista.

Pyytämällä tukea tuki[ät]paikkatietoalusta.fi -sähköpostiosoitteesta

Miten meistä betapalvelun asiakkaista pidetään kartalla siitä, miten palvelut kehittyvät?

Kehitys- ja koulutusympäristön käyttäjille lähetään versiotiedotteet ja tietoa jaetaan myös Paikkatietoalustan kanavien kautta.

Paikkatietoalusta.fi ajankohtaista -sivustolta saat tietoa palveluiden kehittymisestä. Kuntien oma sivu: www.paikkatietoalusta.fi/kunnille

Löydät meidät myös TwitteristäFacebookista ja YouTubesta Webinaarien aikataulut löydät osoitteesta paikkatietoalusta.fi/webinaarit. Webinaaritallenteet löydät YouTubesta

Kannattaa tilata paikkatietoalustan uutiskirje http://maanmittauslaitos.mailpv.net/

Kysymyksiä palvelun hyödyistä ja tarvittavista resursseista

Kenelle paikkatietoalustasta on hyötyä?

Paikkatietoalustasta hyötyvät kaikki. Julkishallinnon ja yksityisen sektorin kustannuksia säästyy. Paikkatietoalusta lisää yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Päätöksiä voidaan tehdä ajantasaiseen tietoon perustuen. Oikea ja ajantasainen tieto lisää kansalaisten turvallisuutta. 

Mitä hyötyä Laatuvahdin ja Tallennuspalvelun käytöstä on kunnille?

Kun jokainen kunta tuottaa aineistoa yhteisen käsitemallin mukaan, on aineisto yhtenäistä valtakunnallisesti. Kun kunta tarkistaa aineiston yhdenmukaisuuden laatuvahdin avulla, voidaan varmistua, että aineisto on nyt ja tulevaisuudessa yhtenäistä koko Suomessa.

Laatuvahdin raportti kertoo, millaisia korjaustarpeita kunnan aineistossa on. Raportin avulla on helpompi löytää virheet ja tehdä korjaukset. Kun korjaustarpeet tiedetään, voidaan tehdä päätöksiä aineistojen parantamiseksi.

Kun kunta tallentaa paikkatietoaineistot Paikkatietoalustan koontitietokantaan, ne ovat automaattisesti INSPIRE-direktiivin mukaisia eli kunnan INSPIRE-velvoitteet hoituvat samalla.

Auttaako Laatuvahdin käyttö minun työtäni jotenkin olennaisesti?

Mikäli työ liittyy aineistojen ylläpitoon ja käsittelyyn, antaa Laatuvahti osaltaan mahdollisuuden parantaa aineiston laatua raportoimalla mahdollisista virheistä. Laadukas ja yhtenäinen aineisto helpottaa aina aineistojen jatkokäsittelyä. Aineiston ylläpitäjä saa myös raportin muodossa palautetta aineistosta, jolloin tietoa tiedosta (=metatiedot) voidaan jakaa aineiston käyttäjille.

Aineiston käyttäjänä saat parempilaatuisen aineiston käyttöösi, kun Laatuvahdin raportin mukaiset mahdolliset virheet on korjattu.

Mitä hyötyä esimerkiksi Laatuvahdista on meille nyt samantien?

Kunta voi tarkastaa oman rakennusaineistonsa laatua Laatuvahdin tuottaman raportin avulla (KMTK-määrittelyn mukaisuutta). Myöhemmin kunta voi tarkistaa muidenkin aineistojensa (liikenne-, osoitteet-, maasto-, hydrografia -teemat) KMTK-määrittelyiden mukaisuutta.

Paljonko kehitys- ja koulutusympäristön käyttöönotto vaatii aikaa ja rahaa?

Laatuvahdin ja Tallennuspalvelun käyttöönottoprosessi on helppo: hae käyttöoikeutta sähköisellä lomakkeella ja odota lisäohjeita sähköpostiin. Lähetämme tietoa konfigurointiprosessista tekniselle yhteyshenkilölle ja kerromme, miten saat palvelun tunnukset toimivat.

Käyttöönottoprosessi vaatii asiakkaalta työtä, jonka määrä riippuu kunnasta ja sen henkilöstöstä. Toisinaan aikaa vie asioiden selvittely, vaikka tekninen yhteys olisi helppo luoda. Aikaa kannattaa varata kaikkiaan 1-2 viikkoa siihen, että hankkii tunnukset, antaa tiedot konfigurointia varten ja ottaa palvelut käyttöön.  Palveluiden käyttö on täysin maksutonta.

Kuinka pitkään käyttöönotto kestää?

Käyttöönottoon kuluva aika riippuu kunnan henkilöstöstä ja siitä, miten helposti tiedot on saatavissa konfigurointia varten. Varsinainen konfigurointiprosessi Maanmittauslaitoksessa ei kestä pitkään.

Millaiseen sopimukseen sitoudumme?

Kehitys- ja koulutusympäristöön myönnetään käyttöoikeus joka mahdollistaa vapaan ympäristön kokeilun ilman sitoutumista tuotannolliseen käyttöön. Kehitys- ja koulutusympäristön käyttöoikeus ja -ehdot löytyvät: http://www.paikkatietoalusta.fi/tiedontuottajille/laatuvahti/kayttoonotto. Tuotantoympäristön käyttöä varten laaditaan sopimus jossa määritetään tarkemmin vastuut ja velvollisuudet.

Mitä hyötyä muut kunnat ovat saaneet?

Kunnat ovat parantaneet aineistonsa laatua sekä kehittäneet toimintaprosessejaan. Kunnat ovat saaneet vaikuttaa PTA -palveluiden kehittämiseen.

Miten nopeasti tästä tulee hyötyjä ja alkaa vaikuttaa työhön?

Aineiston parantaminen aiheuttaa lisää työtä, mutta parantamalla aineiston laatua helpotat aineiston hyödyntämistä.

Millainen sopimus allekirjoitetaan? Kenen kanssa sopimus tehdään?

KMTK-tietojen ylläpitovastuiden osalta sopimus tehdään kunnan ja Maanmittauslaitoksen kesken. Muut mahdolliset sopimustarpeet ovat selvitystyön alla.

Pitääkö sopimuksia uusia?

Muutoksia käyttöoikeuteen ja -ehtoihin tehdään tarpeen mukaan ja niistä tiedotetaan asiakkaita. Tuotantoympäristön käyttöä varten laadittavat sopimuspohjat ovat työn alla.

Henkilöstömme vaihtuu, mitä meidän pitää tehdä?

Kehitys- ja koulutusympäristön käyttöoikeuksien mahdolliset lisäykset ja poistot tulee ilmoittaa tuki[ät]paikkatietoalusta.fi -sähköpostiosoitteeseen.

Mitä nykyisille kuntatietojärjestelmille pitää tehdä ja mitä asioita pitäisi ottaa huomioon?

Paikkatietoalusta-hanke ja kuntatietojärjestelmätoimittajat yhdessä tuottavat tarvittavat järjestelmämuutokset, jotka mahdollistavat tietojen muokkaamisen esimerkiksi KMTK-yhteensopiviksi ja siirron paikkatietoalustalle.

Meidän kunnassa osa tiedosta on paperilla. Miten ne digitalisoidaan ja lähetetään paikkatietoalustaan?

Kunta ja Maanmittauslaitos sopivat KMTK-tietojen (lähinnä rakennustiedot) osalta ylläpitovastuusta. Kunta määrittelee, miltä alueelta se itse ylläpitää tietoja kansalliseen maastotietokantaan. Niiltä osin kuin kunta ei halua tai voi itse ylläpitää tietojaan, huolehtii Maanmittauslaitos tiedonkeruusta KMTK:hon.

Osoitetietojärjestelmään tehtävä tiedontuottajapalveluiden määrittely on vielä kesken.

Paljonko paikkatietoalustan käyttö maksaa kunnalle?

Paikkatietoalustan käyttäminen on maksutonta sekä tiedontuottajille että käyttäjille. Paikkatietoalustan rakennusvaiheessa kuntatietojärjestelmien kehitystyöhön on varattu hankkeen varoja.

Onko kunnan pakko tulla mukaan paikkatietoalustaan?

Paikkatietoalusta perustuu vapaaehtoisuuteen. Kunnan kannalta on kuitenkin hyödyllisempää olla mukana rakentamassa yhteistä paikkatietoalustaa kuin jättäytyä kehityksen ulkopuolelle.

Kysymyksiä turvallisuudesta

Mitä tapahtuu olemassa oleville palveluille kuten Paikkatietoikkunalle?

Tuotteet ja palvelut rakennetaan vastaamaan nykyajan tarpeita. Jo olemassa olevat erilaiset paikkatietopohjaiset palvelut, kuten Karttapaikka, hyödyntävät tulevaisuudessa paikkatietoalustalta saatavia tietoja. 

Onko data avoimesti saatavilla? Kuka dataa pääsee hyödyntämään?

Kaikki paikkatietoalustalta saatava tieto on avointa eli kaikille käyttäjille maksutonta ja vapaasti hyödynnettävää (poislukien turvaluokiteltu tieto, jonka käyttö rajoitetaan viranomaisille).

Miten tietosuoja-asiat on otettu paikkatietoalustassa huomioon?

Paikkatiedot sinällään eivät sisällä henkilötietoja. Tietosuojaan liittyvät asiat huomioidaan tiedontuottajien palveluissa. Voit tutustua paikkatietoalustan turvallisuustyöhön täällä.

Missä tietoa säilytetään ja kuka huolehtii, että tieto säilyy?

Paikkatietoalusta perustuu hajautettuun ylläpitoon eli tiedontuottajat vastaavat tietojensa säilytyksestä kuten tähänkin saakka. Koontitietokantojen osalta (kuten KMTK) tietojen säilytyksestä vastaa operaattori, esimerkiksi Maanmittauslaitos.

Kysymyksiä ylläpidosta ja yhteistyöstä

Kuka hanketta toteuttaa?

Paikkatietoalusta on maa- ja metsätalousministeriön Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihanke. Hanke päättyy 2019 ja tavoitteena on perustaa toimijoiden kanssa yhteentoimivan paikkatiedon ekosysteemi. Hanketta operoidaan pääosin Maanmittauslaitoksessa, jossa suurin osa hankkeen työntekijöistä työskentelee. Hankkeen tutkimukset, selvitykset sekä tekniikka rakennetaan osahankkeissa, joita on yhteensä kahdeksan. Näitä hankkeita ovat toteuttamassa myös Maanmittauslaitoksen ulkopuoliset tahot. Esimerkiksi satelliittikuviin liittyvää hanketta toteuttaa Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos sekä maankäyttöön liittyvää hanketta Ympäristöministeriö. Kaikkiaan hankkeella on valtava yhteistyöverkosto, jonka kanssa yhteentoimivaa paikkatiedon ekosysteemiä toteutetaan.

Miten tämä Paikkatietoalusta eroaa KTP:stä?

KTP eli Kuntatietopalvelu on yksi mahdollinen tiedontuontikanava paikkatietoalustalle, jos KTP:n ja paikkatietoalustan tekninen yhteensopivuus saadaan muodostettua. Kuntatietopalvelua ylläpitävä Kuntaliitto ja Paikkatietoalusta-hanke tekevät yhteistyötä asian edistämiseksi. Tiedontuontikanavia ja tiedostoformaatteja oleellisempaa on tiedon laatu ja yhteensopivuus. Sen takia Paikkatietoalusta-hankkeessa tehdään yhdessä esimerkiksi käsitemalleja ja laatusääntöjä.

KTP:ssä aineistot voivat olla maksullisia, kun taas PTA:ssa ne ovat pääsääntöisesti avoimia.

Onko Paikkatietoalusta Kuntatietopalvelun tai jonkin muun olemassa olevan järjestelmän kopiorekisteri?

Paikkatietoalusta ei ole kopiorekisteri. Se on alusta, jolle tietoa kootaan useista tietolähteistä. Kenelläkään Suomessa ei ole olemassa rekisteriä, joka nyt paikkatietoalustaan kopioitaisiin. Paikkatietoalustan lisäarvo sinne kootulle tiedolle tulee siitä, että tiedon laatu tarkistetaan, tieto muutetaan yhteisten käsitemallin mukaiseksi (eli hyödynnettäväksi eri järjestelmissä) ja tiedon elinkaarta hallitaan asettamalla kohteille pysyväID. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että toimijan tuottama paikkatieto siirtyy laadukkaana ja yhtenäisenä käytettäväksi ja sen voi poimia tehokäyttöön rajapintojen kautta. Samalla tietojen saatavuus turvataan, niiden pysyvyys varmistetaan ja aineisto tulee olemaan myös kansainvälisessä käytössä yhteensopivaa (mm. INSPIRE-direktiivin mukaisena ja esimerkiksi ympäristöraportointiin ja Euroopan komission käyttöön). 

Kunnilta aina vaaditaan kaikkea (esim. Kansalliseen palveluväylään kuntien palvelut tuli kuvata todella tiukassa aikataulussa) - mihin kunnan oikeasti kannattaisi keskittyä ja mihin avata mitäkin rajapintoja?

Aluksi kannattaa keskittyä osoite- ja/tai rakennustietojen laadunvarmistukseen. Rakennus- ja osoitetietojen perusparannustyössä tiedot kannattaa kuvata yhteisen käsitemallin mukaisesti, jotta ne ovat paikkatietoalusta-yhteensopivia.

Muita kuntia koskevia teemoja - kuten tiestöä - koskevat käsitemallit tehdään myöhemmin. Digiroad-liittymä kunnille tulee jäämään joka tapauksessa käyttöön.

Kuntatietojärjestelmätoimittajat tekevät tarvittavat rajapintavalmiudet. Kuntien tehtävänä on omien aineistojensa laadusta huolehtiminen.

Mikä olisi kunnan motivaatio tulla mukaan Paikkatietoalusta-hankkeeseen?

Yhtenäiset aineistot vähentävät kunnan omaa työtä tulevaisuudessa. Yhteiskunnan kannalta koko maan kattavat, koneluettavat ja ajantasaiset paikkatiedot ovat kriittinen menestystekijä digitalisaation läpiviennissä.

Mitä jos kunnalla ei edes ole osoiterekisteriä?

Osoitetietojärjestelmän osalta ei ole vielä päätetty, mitä kaikkia kanavia tietojen syöttämiseen järjestelmään rakennetaan. Tiedot tarkentuvat Osoitetietojärjestelmä-osahankkeen etenemisen myötä.

Tarvitaanko me kunnassa tällaista palvelua?

Tällä hetkellä Paikkatietoalusta tarjoaa useita erilaisia palveluita, joiden käyttäminen ei pääosin ole sidottu toisten palveluiden käyttöön. Käyttäjät voivat siis vapaasti valita mitä palveluita haluavat käyttää. Laatuvahdin ja Tallennuspalvelun käyttö vaatii käyttöoikeutta ja aineistojen valmistelua konfiguroinnilla Maanmittauslaitoksen toimesta ennen palveluiden käyttöönottoa. Palveluihin kirjaudutaan suomi.fi-tunnistuksella. Muut palvelut eivät vaadi käyttöoikeutta eikä kirjautumista.

Aikanaan kun Paikkatietoalustan palvelut täydentyvät ja varsinkin kun mukaan saadaan paljon erilaisia tiedontuottajia, muodostuu Paikkatietoalustasta valtava keskitetty paikkatiedon katselu- ja hyödyntämispiste. Ilman kaikkien mahdollisien tiedontuottajien yhteistyötä tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan.

Rohkaisemme kaikkia ryhtymään Paikkatietoalustan käyttäjiksi.

Askarruttaako joku asia? Lähetä kysymyksiä meille info@paikkatietoalusta.fi