Usein kysytyt kysymykset

Mikä on paikkatietoalusta?

Paikkatietoalusta on digitaalinen palvelukokonaisuus, joka kokoaa hajautetusta ylläpidosta paikkatietoja käyttäjien hyödynnettäväksi. Paikkatietoalustaa rakennetaan Paikkatietoalusta-hankkeessa, josta voit lukea lisää tästä. 

Mikä on KMTK?

KMTK eli kansallinen maastotietokanta on koontitietokanta, joka on yksi paikkatietoalustan palveluista. KMTK kokoaa yhteen peruspaikkatiedot, joita ovat rakennukset ja rakenteet, liikenneverkko, hydrografia-, maanpeitto- ja korkeussuhdetiedot. Myöhemmässä vaiheessa KMTK:hon liitetään myös johtotietoja.

Mikä on KMTK:n ja paikkatietoalustan ero?

Paikkatietoalusta on palvelujen kokonaisuus, joka sisältää esimerkiksi kansallisen maastotietokannan eli KMTK:n. Paikkatietoalusta tarjoaa palvelut tietojen tuottajille ja käyttäjille. 

Mitä kaikkia aineistoja ja palveluja paikkatietoalustalta saa käyttöön?

Paikkatietoalustalta saa käyttöön KMTK-peruspaikkatiedot, osoitetietojärjestelmän, digitaaliset maankäyttöpäätökset, satelliitti- ja erilaiset ilmakuva- ja laserkeilausaineistot. Lisäksi paikkatietoalusta tarjoaa erilaisia palveluja paikkatiedon tuottajille, kuten laatuvahtipalvelun ja pysyvän ID:n eli pysyvän tunnisteen palvelun.

Miksi paikkatietoalusta rakennetaan?

Julkishallinnon tuottamat paikkatiedot ovat siiloutuneina eri toimijoiden omissa järjestelmissä. Paikkatietoja tuotetaan ja kuvataan eri tavoin, jolloin eri toimijoiden tuottamia paikkatietoja ei voida suoraan käyttää yhdessä. Paikkatietoalusta yhdistää toimintatapoja ja paikkatietoaineistoja ja tarjoaa ne käyttäjille yhteensopivina yhdestä palvelusta.

Mitä hyötyä paikkatietoalustasta on?

Paikkatietoalusta poistaa päällekkäistä työtä ja säästää julkishallinnon kustannuksia. Paikkatietoalustan varaan yksityissektori voi rakentaa oman palveluekosysteemin. Paikkatietoalusta tarjoaa käyttäjille paikkatiedot yhtenäisiä ja ajantasaisina. Paikkatiedot saadaan yhteiskunnassa tehokkaampaan käyttöön paikkatietoalustan kautta.

Miten paikkatietoalustaa käytetään?

Paikkatietoalusta-hanke ja paikkatietojärjestelmätoimittajat rakentavat yhteistyössä tiedonsiirtovälineet tiedontuottajille paikkatietoalustaan rajapintoja ja erilaisia tiedostolatauspalveluja hyödyntäen. Tiedon käyttäjille rakennetaan erilaisia palveluja paikkatiedon hyödyntämiseen.

Kenelle paikkatietoalustasta on hyötyä?

Paikkatietoalustasta hyötyvät kaikki. Julkishallinnon ja yksityisen sektorin kustannuksia säästyy. Paikkatietoalusta lisää yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Päätöksiä voidaan tehdä ajantasaiseen tietoon perustuen. Oikea ja ajantasainen tieto lisää kansalaisten turvallisuutta.

Mistä saan apua ja neuvontaa, jos en tiedä miten toimin?

Paikkatietoalustan käyttöönotto- ja ylläpitovaiheessa tullaan tarjoamaan monipuolisia neuvontapalveluita. Ohjeita ja oppaita löytyy jo nyt osoitteesta paikkatietoalusta.fi. Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostiosoitteeseen: info[ät]paikkatietoalusta.fi

Haluan, että kuntani tiedot syötetään paikkatietoalustaan - mitä teen?

Pilotointivaiheessa (syksyyn 2018 asti) saakka kannattaa olla yhteydessä Paikkatietoalusta-hankkeeseen esimerkiksi sähköpostitse: info[ät]paikkatietoalusta.fi.

Rakennusten ja osoitteiden käsitemallit valmistuvat ensimmäisinä. Niihin kannattaa tutustua osoitteessa paikkatietoalusta.fi/kasitemallit.

Varsinainen paikkatietoalustan käyttöönotto toteutetaan yhdessä paikkatietojärjestelmätoimittajien kanssa.

Mitä tapahtuu olemassa oleville palveluille kuten Paikkatietoikkunalle?

Tuotteet ja palvelut rakennetaan vastaamaan nykyajan tarpeita. Jo olemassa olevat erilaiset paikkatietopohjaiset palvelut, kuten Karttapaikka, hyödyntävät tulevaisuudessa paikkatietoalustalta saatavia tietoja. 

Onko data avoimesti saatavilla? Kuka dataa pääsee hyödyntämään?

Kaikki paikkatietoalustalta saatava tieto on avointa eli kaikille käyttäjille maksutonta ja vapaasti hyödynnettävää (poislukien turvaluokiteltu tieto, jonka käyttö rajoitetaan viranomaisille).

Miten tietosuoja-asiat on otettu paikkatietoalustassa huomioon?

Paikkatiedot sinällään eivät sisällä henkilötietoja. Tietosuojaan liittyvät asiat huomioidaan tiedontuottajien palveluissa.

Missä tietoa säilytetään ja kuka huolehtii, että tieto säilyy?

Paikkatietoalusta perustuu hajautettuun ylläpitoon eli tiedontuottajat vastaavat tietojensa säilytyksestä kuten tähänkin saakka. Koontitietokantojen osalta (kuten KMTK) tietojen säilytyksestä vastaa operaattori, esimerkiksi Maanmittauslaitos.

Mitä nykyisille kuntatietojärjestelmille pitää tehdä ja mitä asioita pitäisi ottaa huomioon?

Paikkatietoalusta-hanke ja kuntatietojärjestelmätoimittajat yhdessä tuottavat tarvittavat järjestelmämuutokset, jotka mahdollistavat tietojen muokkaamisen esimerkiksi KMTK-yhteensopiviksi ja siirron paikkatietoalustalle.

Meidän kunnassa osa tiedosta on paperilla. Miten ne digitalisoidaan ja lähetetään paikkatietoalustaan?

Kunta ja Maanmittauslaitos sopivat KMTK-tietojen (lähinnä rakennustiedot) osalta ylläpitovastuusta. Kunta määrittelee, miltä alueelta se itse ylläpitää tietoja kansalliseen maastotietokantaan. Niiltä osin kuin kunta ei halua tai voi itse ylläpitää tietojaan, huolehtii Maanmittauslaitos tiedonkeruusta KMTK:hon.

Osoitetietojärjestelmään tehtävä tiedontuottajapalveluiden määrittely on vielä kesken.

Paljonko paikkatietoalustan käyttö maksaa kunnalle?

Paikkatietoalustan käyttäminen on maksutonta sekä tiedontuottajille että käyttäjille. Paikkatietoalustan rakennusvaiheessa kuntatietojärjestelmien kehitystyöhön on varattu hankkeen varoja.

Onko kunnan pakko tulla mukaan paikkatietoalustaan?

Paikkatietoalusta perustuu vapaaehtoisuuteen. Kunnan kannalta on kuitenkin hyödyllisempää olla mukana rakentamassa yhteistä paikkatietoalustaa kuin jättäytyä kehityksen ulkopuolelle.

Millainen sopimus allekirjoitetaan? Kenen kanssa sopimus tehdään?

KMTK-tietojen ylläpitovastuiden osalta sopimus tehdään kunnan ja Maanmittauslaitoksen kesken. Muut mahdolliset sopimustarpeet ovat selvitystyön alla.

Miten KTP (kuntatietopalvelu) liittyy tähän kaikkeen?

KTP on yksi mahdollinen tiedontuontikanava paikkatietoalustalle, jos KTP:n ja paikkatietoalustan tekninen yhteensopivuus saadaan muodostettua.

Tiedontuontikanavia ja tiedostoformaatteja oleellisempaa on tiedon laatu ja yhteensopivuus. Sen takia Paikkatietoalusta-hankkeessa tehdään yhdessä esimerkiksi käsitemalleja ja laatusääntöjä.

Onko Paikkatietoalusta Kuntatietopalvelun tai jonkin muun olemassa olevan järjestelmän kopiorekisteri?

Paikkatietoalusta ei ole kopiorekisteri. Se on alusta, jolle tietoa kootaan useista tietolähteistä. Kenelläkään Suomessa ei ole olemassa rekisteriä, joka nyt paikkatietoalustaan kopioitaisiin. Paikkatietoalustan lisäarvo sinne kootulle tiedolle tulee siitä, että tiedon laatu tarkistetaan, tieto muutetaan yhteisten käsitemallin mukaiseksi (eli hyödynnettäväksi eri järjestelmissä) ja tiedon elinkaarta hallitaan asettamalla kohteille pysyväID. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että toimijan tuottama paikkatieto siirtyy laadukkaana ja yhtenäisenä käytettäväksi ja sen voi poimia tehokäyttöön rajapintojen kautta. Samalla tietojen saatavuus turvataan, niiden pysyvyys varmistetaan ja aineisto tulee olemaan myös kansainvälisessä käytössä yhteensopivaa (mm. INSPIRE-direktiivin mukaisena ja esimerkiksi ympäristöraportointiin ja Euroopan komission käyttöön). 

Kunnilta aina vaaditaan kaikkea (esim. Kansalliseen palveluväylään kuntien palvelut tuli kuvata todella tiukassa aikataulussa) - mihin kunnan oikeasti kannattaisi keskittyä ja mihin avata mitäkin rajapintoja?

Aluksi kannattaa keskittyä osoite- ja/tai rakennustietojen laadunvarmistukseen. Rakennus- ja osoitetietojen perusparannustyössä tiedot kannattaa kuvata yhteisen käsitemallin mukaisesti, jotta ne ovat paikkatietoalusta-yhteensopivia.

Muita kuntia koskevia teemoja - kuten tiestöä - koskevat käsitemallit tehdään myöhemmin. Digiroad-liittymä kunnille tulee jäämään joka tapauksessa käyttöön.

Kuntatietojärjestelmätoimittajat tekevät tarvittavat rajapintavalmiudet. Kuntien tehtävänä on omien aineistojensa laadusta huolehtiminen.

Mikä olisi kunnan motivaatio tulla mukaan Paikkatietoalusta-hankkeeseen?

Yhtenäiset aineistot vähentävät kunnan omaa työtä tulevaisuudessa. Yhteiskunnan kannalta koko maan kattavat, koneluettavat ja ajantasaiset paikkatiedot ovat kriittinen menestystekijä digitalisaation läpiviennissä.

Mitä jos kunnalle ei edes ole osoiterekisteriä?

Osoitetietojärjestelmän osalta ei ole vielä päätetty, mitä kaikkia kanavia tietojen syöttämiseen järjestelmään rakennetaan. Tiedot tarkentuvat Osoitetietojärjestelmä-osahankkeen etenemisen myötä.

Millainen ylläpitokäyttöliittymä KMTK:hon tulee? Täytyykö kunnan hankkia itselle oma kallis järjestelmänsä, jotta voi liittyä KMTK:hon?

Lähtökohtana on, että kaikki aineisto mitä KMTK:hon tuodaan, on tiedontuottajalla jatkuvassa ylläpidossa. Kunnan itse ei tarvitse erikseen hankkia uusia järjestelmiä. Paikkatietoalusta-hanke ja kuntatietojärjestelmätoimittajat tekevät tarvittavan kehitystyön järjestelmiin.

Toistaiseksi KMTK:hon on rakennettu tiedonsiirtomahdollisuus rajapinnoilta tai tiedostoina. Suoraa ylläpitokäyttöliittymää ei toistaiseksi ole määritelty.

Mitkä ovat vaatimukset kunnan (esim. rakennus-)tiedolle, että aineisto voidaan liittää KMTK:aan? 

Tavoitteena on, että kaikki rakennustiedot muodostetaan yhteisesti sovitun käsitemallin mukaisesti.

Käsitemallit luodaan iteroiden yhteistyössä kuntien ja muiden tiedontuottajien kanssa. Paikkatietoalusta.fi-sivustolla olevan kommentointimahdollisuuden kautta voidaan huomioida yksityiskohtaisiakin muutostarpeita käsitemalleihin ja niiden soveltamisohjeisiin.

Siirtymävaiheessa myös nykyisen kaltaisen rakennustiedon tuominen KMTK:aan on mahdollista. KMTK:aan rakennettu laatuvahti tuottaa raportin, jonka perusteella vaadittavat muutokset tietoihin voidaan tehdä, jotta aineisto voidaan liittää KMTK:aan.

Mitä tapahtuu jos laatuvahti palauttaa virheilmoituksen? Kuka korjaa aineiston? Kuka maksaa aineistojen korjaamisen? Millä aikataululla korjaukset pitää tehdä?

Laatuvahdin raportin perusteella aineiston tuottaja tekee aineistoon tarvittavat muutokset. Aineistojen ylläpidosta on sovittu erillisellä sopimuksella aineistotoimittajien kesken. Aineiston ylläpidosta vastaava taho vastaa ylläpidon kuluista. 

Paikkatietoalustan aineistojen tulee olla ylläpidossa. Muutostietopalvelu helpottaa aineistojen jatkuvaa ylläpitoa.

Kuka vastaa paikkatietoalustan järjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä?

Hankevaiheessa eli kehitys- ja käyttöönottovaiheessa vastuu on Paikkatietoalusta-hankkeella eli viime kädessä maa- ja metsätalousministeriöllä. Hankevaiheen jälkeiset vastuukysymykset käsitellään ministeriötasolla myöhemmin. KMTK:n osalta kokonaiskehittämisen vastuu on Maanmittauslaitoksella.

Miten järjestetään paikkatietoalustan sisältöjen kokonaiskehittäminen ja tukipalvelut? Miten kuntien muutostoiveet huomioidaan?

Paikkatietoalustan osahanke Tukipalvelut järjestää käyttöönottovaihetta varten tarvittavat tuki- ja neuvontapalvelut. Paikkatietoalusta-hanke kuulee kuntafoorumia suuremmissa kuntia koskevissa asioissa. Kuntafoorumista voit lukea lisää täältä